Låna idrottsredskap i Pernå / Liikuntavälineitä lainattavissa Pernajassa

Från och med måndagen den 3.10 är det möjligt att låna gångstavar, stegmätare och discar för frisbeegolf från närbiblioteket i Pernå.

Vem som helst som har ett bibliotekskort kan låna idrottsredskapen.
Gångstavarna får man hålla två veckor och stegmätaren likaså. Frisbeediscarnas utlåningstid är en vecka.
Att låna redskap är möjligt alla de dagar biblioteket har öppet, från måndag till torsdag klockan 12-18 och om fredagar klockan 10-15.

Efter en tid kan utbudet av redskap bli större och i framtiden kanske även andra lånestationer i Lovisa börjar låna ut redskap, men tillsvidare finns tjänsten endast i Pernå kyrkby.

Bland annat gångstavar kan lånas från närbiblioteket i Pernå. Esimerkiksi kävelysauvoja voi lainata kirjastosta. Kuvassa liikunnanohjaaja/idrottsinstruktör Mikaela Fabritius ja/och vt kirjastopäällikkö/tf bibliotekschef Danielle Backström.

Bland annat gångstavar kan lånas från närbiblioteket i Pernå. Esimerkiksi kävelysauvoja voi lainata kirjastosta. Kuvassa liikunnanohjaaja/idrottsinstruktör Mikaela Fabritius ja/och vt kirjastopäällikkö/tf bibliotekschef Danielle Backström.

Maanantaista 3.10 lähtien voi lainata kävelysauvoja, askelmittareita ja frisbeegolfkiekkoja Pernajan lähikirjastosta. Jokainen jolla on kirjastokortti voi lainata välineitä. Sauvojen ja askelmittarien lainausaika on kaksi viikkoa, kiekot lainataan viikoksi kerrallaan.

Lainausasema on auki maan-torst klo 12-18 ja perjantaisin klo 10-15.

Jatkossa saattaa olla että välinemäärä kasvaa, ja että myös muut kirjastot Loviisassa pääsevät mukaan tempaukseen.

Viktigt att investera i barnen / Investointi lapsiin tärkeä

Utbildningsstyrelsen utarbetar som bäst de nya grunderna för planen för småbarnspedagogik. Grunderna kommer att publiceras under oktober. Från och med 1.8.2017 börjar Lovisa stad använda sin lokala plan. Arbetet med planen är i gång.  Den nya planen kommer att förtydliga småbarnspedagogikens pedagogiska uppdrag. Riktlinjerna och målen är inte längre skrivna som allmänna råd, utan planen är ett dokument som verksamheten ska bygga på. Allt barn lär sig kommer att ha en förankring i den nya planen.

Den nya planen har, förutom ett värde för det enskilda barnet, också ett annat värde. Den har ett värde för småbarnspedagogiken som institution och synen på småbarnspedagogiken. Begreppet småbarnspedagogik infördes i och med uppdateringen och moderniseringen av den gamla barndagvårdslagen från 1973.

I småbarnspedagogiken väcks barnets intresse för matematik, naturvetenskap, för färg, form och konstruktion.

I småbarnspedagogiken väcks barnets intresse för matematik, naturvetenskap samt för färg, form och konstruktion.

I samband med lagändringen blev Utbildningsstyrelsen sakkunnigorgan för småbarnspedagogiken. Från att ha varit en del av familjepolitiken, blev nu småbarnspedagogiken det första steget i det finska samhällets samlade utbildningssystem. Många kan tycka att det här låter högtravande, men allt handlar om vilken syn på lärandet man har.

I småbarnspedagogiken får barn lära sig att lyssna, berätta, beskriva och fråga, att förstå sina egna och andras känslor, att samarbeta och att intressera sig för matematik, naturvetenskap och språk liksom för färg, form och konstruktion. Under lekfulla former och utgående från barnen, ligger allt detta i kombination med god trygg omsorg, som grund för ett livslångt lärande. När det gäller skolframgångar visar forskningar tydliga resultat. Det viktigaste är att investera tidigt i barnen, och jag vågar påstå att småbarnpedagogiken har betydelse, i allra högsta grad.

teckning

Tidigare har verksamheten på ”dagis” främst värdesatts för att den ger föräldrar möjlighet att arbeta eller studera. Folk tänker i allmänhet inte på att barns lärande börjar redan innan skolan, men det börjar med interaktion med föräldrarna och sedan vidare i småbarnspedagogiken. Vi behöver lägga resurser på de små barnen och få en bra grund att bygga på, därför blir lagändringen och den nya planen ett slags välkommet erkännande för småbarnspedagogikens betydelse för barns utveckling och livslånga lärande. Äntligen!

Sofia Hoff,
Daghemsföreståndare och ledare för arbetet med lokala planen för småbarnspedagogik i Lovisa

 

Opetushallitus valmistelee parasta aikaa varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Perusteet julkaistaan lokakuun aikana.  Vasu-työ Loviisassa on aloitettu. Kaupungin paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2017 alkaen.  Uusi suunnitelma tulee selkeyttämään varhaiskasvatuksen pedagogista tehtävää. Linjaukset ja tavoitteet eivät enää ole yleisiä suosituksia, vaan suunnitelma on dokumentti, johon toiminta tulee perustua.

Uudella suunnitelmalla on arvoa, paitsi yksittäiselle lapselle, myös varhaiskasvatukselle instituutiona. Vanhan päivähoitolain (vuodelta 1973) uudistamisen yhteydessä varhaiskasvatuksen kehittämistehtävät, valvonta ja ohjaus siirtyivät opetushallitukselle.

Kuvateksti

Varhaiskasvatuksessa lapset oppivat kiinnostumaan matematiikasta, luonnontieteestä, kielistä, väreistä ja muodoista.

Ennen varhaiskasvatus on lähinnä ollut osa perhepolitiikkaa, mutta tämän myötä varhaiskasvatuksesta on tullut ensimmäinen osa Suomen yhteiskunnan opetusjärjestelmää. Monesta tämä voi kuulostaa korkealentoiselta, mutta kyse on siitä miten oppiminen nähdään. Varhaiskasvatuksessa lapset saavat oppia kuuntelemaan, kertomaan, kuvailemaan ja kyselemään, ymmärtämään omia ja muiden tunteita, toimimaan yhdessä muiden kanssa ja kiinnostumaan matematiikasta, luonnontieteestä, kielistä, väreistä ja muodoista.

Tämä kaikki, yhdessä leikin ja turvallisen huolenpidon kanssa, antavat hyvän perustan elinikäiselle oppimiselle. Kun puhutaan koulumenestyksestä, tutkimustulokset puhuvat selkokieltä. Varhainen investointi lapsiin on tärkein tekijä. Uskallan väittää, että varhaiskasvatuksella on hyvinkin tärkeä merkitys.

leksaker

Varhaiskasvatuksen toimintaa on ennen arvostettu lähinnä sen vuoksi, että se on mahdollistanut vanhempien työssäkäyntiä tai opiskelua. Ihminen ei yleensä ajattele, että lapsen oppiminen alkaa jo ennen koulua, mutta se alkaa vuorovaikutuksesta vanhempien kanssa ja jatkuu varhaiskasvatuksessa. Meidän täytyy laittaa resursseja pieniin lapsiin ja saada heille mahdollisimman hyvät lähtökohdat. Juuri sen vuoksi koen, että lakimuutos ja uusi suunnitelma ovat tervetulleita tunnustuksia varhaiskasvatuksen merkityksestä lapsen kehitykselle ja elinikäiselle oppimiselle. Vihdoinkin!

Sofia Hoff,
Päiväkodin johtaja ja paikallisen vasu-työn vetäjä

Leijonat tekevät paljon hyvää Loviisassa

Jo aikaisin syksyllä alkaa työt Lionsklubin joululehden kanssa.

Jo aikaisin syksyllä alkaa työt Lionsklubin joululehden kanssa. Foto: Carita Liljendahl

Kuka on Ossi Luoma? Mistä tullut ja miksi muutit Loviisaan?
– Olen karjalainen ja kulkenut Jyväskylän, Espoon ja Helsingin kautta Loviisaan, jonne muutin vaimoni Jutan kanssa vappuaattona 2010. Olen 72-vuotias kauppatieteiden maisteri, entinen yritysjohtaja, yrityskonsultti ja yrittäjä. Nyt olen eläkkeellä.

Jäädessämme aktiivisesta työelämästä pois, päätimme vaihtaa asuinympäristöä rauhallisempaan kaupunkiin. Asetimme kriteereiksi paikan valinnan suhteen kolme seikkaa:

  • kaupungin tulee sijaita noin tunnin matkan päässä Hesasta, koska Jutalla oli vielä n. 11/2 vuotta aikaa työelämässä
  • kaupungin tulee sijaita meren ( tai ison veden ) äärellä
  • kaupungilla tulee olla merkittävää omaleimaisuutta, kulttuurista tai historiallista taustaa

Tietokoneen kursori ”sattui pysähtymään” Loviisan kohdalle, joka miellytti meitä ja josta löysimme ihanteellisen asunnon torin laidalla, aivan kaupungin historiallisessa sydämessä. Loviisa, siis sattuman kauppaa.

Olet jäsen yhdistyksessä Lions Club Loviisa. Mitä Lions-aatteessa viehättää, saa sinut jaksamaan ja innostumaan vuodesta toiseen?
– Klubiin liityin syksyllä 2010. Olen osallistunut kaikkiin mahdollisiin aktiviteetteihin ja tapahtumiin sekä yrittänyt antaa Leijonille oman panokseni loviisalaisten lasten, nuorten, seniorien ja vähävaraisten auttamiseksi.

Viimeiset kuusi vuotta olen toiminut klubin Joululehden päätoimittajana ja nyt toista vuotta hallituksen jäsenenä kehitän ja luotsaan Loviisan Leijonien viestintää, vastaan mediasuhteista sekä leijonien ”brändin” ylläpitämisestä ja kehittämisestä yhteistyössä klubin viestintä- ja lehtitoimikunnan kanssa.

Lions-toiminta on monipuolista, aktiivista ja hauskaa vapaaehtoistoimintaa.
Mottomme on ”Monta tapaa tehdä hyvää”. Leijonatoiminta on myös positiivista ja sosiaalista kanssakäymistä ja verkostojen luomista klubin piirissä sekä sidosryhmiemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa. Kysymys on ihmisistä ja heidän kanssaan vaikuttamisesta.

Mitä Lions Club Loviisa on saanut aikaiseksi viime vuosina?
– Klubi on suorien avustustoimien lisäksi merkittävä kolmannen sektorin toimija paikkaseudulla.

Palvelemme, avustamme ja autamme. Teemme lahjoituksia ja tukitoimia, toteutamme talkootöinä erilaisia projekteja sekä pyrimme kehittämään kaupunkimme viihtyisyyttä, tunnettuutta ja toteuttamaan hankkeita, jotka ovat kohderyhmiemme kannalta merkittäviä. Toimimme paikallisesti, kansallisesti sekä kansainvälisellä tasolla.

Toteutettuja projekteja ja avustuskohteita ovat muun muassa perhe Lindroosin omakotitalon uudelleen kunnostaminen tulipalon jälkeen, nuorten Skate Park, senioripuisto, Villekullan päiväkodin leikkipaikkojen kunnostus, Suolatorin Pumppuhuoneen saneeraus, Laivasillan suola-aitan nosto, siirto ja kunnostus, lahjoitus Loviisan sairaalalle: rollaattoreja ja taulutelevisioita, Palvelutalo Eleanoran henkilönostolaitteen lahjoitus, kipupumppujen hankinta ja lahjoitus Loviisan kotisairaalalle.

Osallistuminen lukuisiin ”talkooprojekteihin”, kuten Rannan Ruusupuisto, Clayhillsin puiston kukkien hankinta ja istutusja niin edelleen.

Merkittävä on myös osallistuminen ja panostus Punainen Sulka-keräykseen, erilaisia aktiviteetteja ja varainkeräystä, joululehden toimittaminen ja myynti, joulukuusien kasvattaminen ja myynti, Lasten Laskiaisrieha, Loviisa Big Bandin kanssa toteutettu Kevätkonsertti, LWT ja Small Ships Race / Grilli- ja sopparyhmä ja kesäarpajaiset.

Mikä on parasta Loviisassa? Ja mitkä asiat voisimme hoitaa toisella tavalla?
Täällä on hyvä asua. Kaunis ympäristö, meri ja luonto. Pikkukaupungin leimallinen etu – kontaktit, eri paikkojen läheisyys ja ihmisten auttamishalu ovat plussia.

Parantamisen varaa olisi…
– Aktiivisempi ote kaupungin kehittämiseen
– Päätöksenteko on välillä vaikea ja hidas
– Elinkeinojen ja palvelusten kehittäminen – uusien ihmisten saaminen kaupunkiin
– Jonkinasteinen nurkkakuntaisuus vähemmälle – ”ovet ja ikkunat auki muualle ”

Jos sinulla olisi rahaa ja valtaa niin miten haluaisit kehittää ”ikuisuusprojektia” Sahaniemeä?
– En ainakaan ”koiranulkoiluttamispaikaksi”, toki loviisalaisten käyttöön tarkoituksenmukaisesti
Ulkoilurannat, joissa mahdollisuus olla aktiivinen.
Rannoilla kunnolliset palvelut, ravintolat, kaupat terveyspalvelut.
Kunnollisia, ympäristöön hyvin sopeutuvia asuntoja, rivi- ja kerrostaloja sekä varakkaille että vähemmän varakkaille.
Miksipä ei majoituspalveluja ja vapaa-aikatoimintaa.

Jätemaaksi Sahaniemeä ei voi jättää, alue on joka tapauksessa puhdistettava-
Kauhean näköisyys muutettava kauniin ja viihtyisän näköiseksi.

Aktiiviseen , palvelevaan ja tuottavaan käyttöön, kyllä Loviisassa löytyy luontoa ihan oma-aloitteeseenkin toimintaan ja harrastamiseen

Sahaniemi moderniksi ja toimivaksi siten, että kaupunkiin syntyy imu ja virtaus uusiin palveluihin, yritystoimintaan ja asumiseen, jotta sitä kautta saadaan uusia, aktiivisia loviisalaisia.

Iso hanke pienessä kaupungissa / Stort projekt i liten stad

Varuboden Oslan ja FC Loviisan väkeä toikokuussa jolloin Oslan sponsorointi julkaistiin. Varuboden Osla är en av sponsorerna, här tillsammans med aktiva från FC Lovisa i maj 2016.

Varuboden Oslan ja FC Loviisan väkeä toikokuussa jolloin Oslan sponsorointi julkaistiin. Varuboden Osla är en av sponsorerna, här tillsammans med aktiva från FC Lovisa i maj 2016.

Loviisan alueelta puuttui ennen tätä kesää laadukas iso tekonurmikenttä. Paikallisella jalkapalloseuralla on yli 300 jäsentä.
Seuralla on jo 15 joukkuetta ja määrä kasvaa koko ajan.
Kenttä voidaan käyttää aikavälillä maaliskuu-marraskuu. Myös talvella ellei paljon lunta tule.

En fullstor konstgräsplan saknades före sommaren 2016 i Lovisa. Den lokala fotbollsföreningen har över 300 medlemmar.
Föreningen har redan 15 lag och antalet växer hela tiden.
Planen kan användas från mars till november. Även under vintern om det inte kommer mycket snö.

Tekonurmikenttä sijaitsee Rauhalassa. Konstgräsplanen finns i stadsdelen Fredsby.

Tekonurmikenttä sijaitsee Rauhalassa. Konstgräsplanen finns i stadsdelen Fredsby.

Kenttä vapauttaa muille seuroille lisävuoroja liikuntahallista.
Koulupäivisin kenttä on koulujen ja päiväkotien käytössä.
Alueella on jo ennestään jäähalli, joten alueen monikäyttöisyys laajeni.
– Silmu ry:n tuki oli ratkaiseva, sanoo seuran puheenjohtaja Niclas Mattsson. Silmun kautta saimme myös paljon apua kun piti täyttää lomakkeita.

Då fotbollsspelarna kan träna på konstgräsplanen blir turer lediga för andra föreningar i idrottshallen. Vardagar under skoltid kan planen användas av skol- och daghemsbarn.
På området finns redan en ishall. Nu är möjligheterna till utövande av idrott större.
– Silmu rf:s stöd var avgörande, säger föreningens ordförande Niclas Mattsson. Därifrån fick vi också all hjälp vi behövde då vi skulle fylla i blanketter.

tekonurmi_2

Tekonurmikentän aikataulu:
Joulukuu 2015 – sopimus Loviisan kaupungin kanssa alueen vuokraamiseksi 10 vuodeksi.
Lokakuu 2015 – toukokuu 2016. Rahoituksen järjestäminen.
Toukokuu 2016, Silmu ry:n tekemä tukipäätös.
Marraskuu 2015-toukokuu 2016. Hankintojen kilpailuttaminen.
Toukokuu 2016. Lopullinen päätös kenttähankkeen toteuttamisesta.
Kesäkuu-elokuuu 2016. Kentän rakentaminen.
Elokuu 2016. Kenttä valmistui.

Tidtabell för konstgräsplanen:
December 2015 – avtal med Lovisa stad om att få hyra området för tio år.
Oktober 2015 – maj 2016. Finansieringsarrangemang.
Maj 2016. Silmu rf: s beslut om stöd.
November 2015 – maj 2016. Offertrunda för anskaffningarna.
Maj 2016 – slutligt beslut om förverkligande av projektet.
Juni – augusti 2016. Planen byggs.
Augusti 2016. Konstgräsplanen klar.

Silmulta voi hakea tukea myös pienemmille hankkeille – Silmu rf finansierar även små investeringar i byarna på sitt område
– Hakuaika/ Ansökningstidr 1.9 – 30.11.2016.
– Infoillat / informationskvällar 4.10 kl. 18 i WSOY-talo Porvoo / WSOY-huset i Borgå
keskiviikko/onsdag 5.10 kl.18 Kulma/Hörnan, Sibeliuksenkatu, Loviisa.
– LIsää infoa/ Mer info även via heli.tommiska@silmu.info eller 040-569 0068.

Syyskuvakisa! Höstbildstävling!

Syyskuvakisa on ratkennut! Viikon aikana annettiin 181 ääntä. Nyt niitä tarkistetaan vielä kerran ja lähipäivinä jury valitsee omat suosikkikuvansa. Sen jälkeen kaikki tulokset julkaistaan!
Puolentoista kuukauden aikana tätä kirjoitusta on näytetty 840 kertaa.

Höstbildstävlingen är avgjord! Under en veckas tid gavs 181 röster. Nu granskas rösterna ännu en gång och under de närmaste dagarna väljer en jury sina favoritbilder. Efter det offentliggörs alla resultat!
Under en och en halv månads tid har det här inlägget haft 840 visningar.

1. Bild från Liljendal fågeltorn 16.9.2016, fotograf Daniela Ikäheimo.

1. Bild från Liljendals fågeltorn 16.9.2016. Lintutornista otettu kuva Liljendalissa. Foto: Daniela Ikäheimo.

2. Hopom träsk, Andersby, Johanna Lönnfors.

2. Hopom träsk, Andersby. Hopomin järvi. Foto: Johanna Lönnfors.

3. Höstdekoration av naturens material. Foto: Johanna Lönnfors

3. Höstdekoration av naturens material. Foto: Johanna Lönnfors

4. Kuva kotipihasta, bild från hemgården. Foto: Carola Jordman, Valkom.

4. Kuva kotipihasta, bild från hemgården. Foto: Carola Jordman, Valkom.

5. Kuva kotipihasta, bild från hemgården. Foto: Carola Jordman, Valko.

5. Kuva kotipihasta, bild från hemgården. Foto: Carola Jordman, Valko.

6. Höstcollage, Camilla Petas, Lovisa.

6. Höstcollage, Camilla Petas, Lovisa.

7. Fengshui kallar Jonna Östbye från Borgå denna bild som fotograferats vid hennes stuga i Isnäs.

7. Fengshui kallar Jonna Östbye från Borgå denna bild som fotograferats i Isnäs. Kuva otettu  Isnäsissä.

8. Wisdom in the tree. Jonna Östbye, kuva otettu Isnäsissä. Bilen tagen i Isnäs.

8. Wisdom in the tree. Jonna Östbye, kuva otettu Isnäsissä. Bilden tagen i Isnäs.

9. Tua Mylius, fåglar en höstkväll i Lovisa. Lintuja syysiltana Loviisassa.

9. Sidensvansar på rönnbärsjakt. Tilhit hakemassa pihlajanmarjoja etsimässä Loviisassa. Foto: Tua Mylius

10. En parkbänk i Lovisa. Puistopenkki Loviisassa. Foto: Tua Mylius.

10. Det är höst i Lovisa. Loviisassa on syksy.  Foto: Tua Mylius.

11. Granna höstlöv. Kauniin väriset syyslehdet. Lovisa. Foto: Dimi D Granell.

11. Granna höstlöv. Kauniin väriset syyslehdet. Lovisa. Foto: Dimi D Granell.

12. Droppar. Pisaroita. Lovisa. Foto: Dimi D Granell.

12. Droppar. Pisaroita. Lovisa. Foto: Dimi D Granell.

13. Vy från Sarfsalö bro. Sarvisalon sillasta katsottuna. Foto: Barbro Nybäck.

13. Vy från Sarfsalö bro. Sarvisalon sillasta katsottuna. Foto: Barbro Nybäck.

14. Sarfsalö bro. Sarvisalon silta. Foto: Barbro Nybäck.

14. Sarfsalö bro. Sarvisalon silta. Foto: Barbro Nybäck.

15. Kuva otettu Määrlahdessa kotiparvekkeella Samsung Galaxy 7 Edge puhelin kameralla, syysiltana 2016. Foto taget med mobiltelefon i Märlax.

15. Kuva otettu Määrlahdessa kotiparvekkeella puhelimen kameralla, syysiltana 2016. Foto taget med mobiltelefon i Märlax. Foto: Mervi Hyvälä

16. Hunden gillar löven vid Hammarträsket i Forsby. Koira tykkää syyslehdistä, Koskenkylä. Foto: Anna Karlsson.

16. Hunden gillar löven vid Hammarträsket i Forsby. Koira tykkää syyslehdistä, Koskenkylä. Foto: Anna Karlsson.

17. Hannusmalmen i Forsby, Koskenkylä. Foto: Anna Karlsson.

17. Hannusmalmen i Forsby, Koskenkylä. Foto: Anna Karlsson.

18. Uimaranta - badstranden Plagen. Foto: Ulla Ögård.

18. Uimaranta – badstranden Plagen. Foto: Ulla Ögård.

19. Strandparken, Rantapuisto, Lovisa. Foto: Ulla Ögård.

19. Strandparken, Rantapuisto, Lovisa. Foto: Ulla Ögård.

20. Solrosfrön, Ribäckbacken, Pernå. Auringonkukan siemeniä. Foto: Maj-Len Eriksson.

21. Solrosfrön, Ribäckbacken, Pernå. Auringonkukan siemeniä. Foto: Maj-Len Eriksson.

21. Vy från Mariegatan mot Krinti på Drottninggatan, Lovisa. Krinti syyspuvussa. Foto: Maj-Len Eriksson.

20. Vy från Mariegatan mot Krinti på Drottninggatan, Lovisa. Krinti syyspuvussa. Foto: Maj-Len Eriksson.

Finns många hobbymöjligheter

Ett av Emma-Lottas fritidsintressen är ridning.

Ett av Emma-Lottas fritidsintressen är ridning. Foto: Sara Cederberg

Vem är Emma-Lotta Orava?
Jag är en 18 år gammal abiturient från Lovisa. Jag går sista året i Lovisa Gymnasium. På fritiden jobbar jag på den lokala skobutiken och skriver då och då för Nya Östis. Till mina intressen och hobbyer hör ridning, sporadisk gymträning, vänner, musik, att skriva. Det finns mycket jag tycker om att göra.

Vad är det bästa med Lovisa?
Jag tycker om Lovisa som sommarstad. Närheten till havet, de idylliska platserna att umgås på, till exempel Saltbodan och alla de olika evenemang som ordnas är saker som lockar folk hit. Ett annat plus är att i Lovisa finns allting nära, det bildar på något sätt en välkomnande känsla. Här finns också mycket möjligheter till olika hobbyer, allt från dans till hantverk.

Vad saknar du i Lovisa?

Ärligt sagt så känner jag mig mer som en storstadsmänniska fastän jag bott hela livet i Lovisa. Här saknar jag lite mer liv och rörelse, vilket kanske inte direkt är ”Lovisas fel.” Det skulle vara trevligt om det fanns platser där man kan samlas med sina vänner senare på kvällen, bara för att köpa något till exempel att dricka och sedan sitta och prata. Det finns inte direkt så många alternativ jag och mina vänner har att välja bland.


På tidningen Nya Östis Facebooksida har du prisat lokaljournalistiken. Varför är det totalt lokalt viktiga för dig? Läser du papperstidningar och hur är det med dina kompisar?
Jag själv har läst papperstidningar sedan jag lärde mig läsa. Jag kan lättare sätta mig in i nyheter och andra artiklar genom en papperstidning än att läsa dem då jag scrollar på Facebook. Jag vet inte hur många av mina vänner läser papperstidning, men är ganska säker på att de är i minoritet. Allt mer digitaliseras, och för många i min ålder är Instagram och Snapchat mer intressant. Det är lite synd.

Jag prisade lokaljournalistiken, mer specifikt Nya Östis. Den tidningen fyllde ett stort tomrum för flera tusen prenumeranter som Östra Nyland lämnade efter sig. Det ultralokala försvann när Borgåbladet och Östra Nyland blev Östnyland. Att en papperstidning, år 2015, genom frivilliga insatser slog igenom är enligt mig en stor sak. Redan det i sig säger ganska mycket. Det totalt lokala binder invånarna, man får läsa om vad som pågår i staden. Nya invånare i Lovisa får också via tidningen lära sig om vad som händer och sker här.


Vad vill du göra i framtiden?  Bo i Lovisa eller flytta bort?
Framtiden är fortfarande öppen för mig. Först vill jag bli student, förhoppningsvis redan i vår. Sedan kommer jag troligen att flyga från boet, endera flytta till Helsingfors eller se vilka möjligheter det finns utomlands. Tror i alla fall att jag efter gymnasiet  tar ett mellanår. Som sagt är allting fortfarande ett frågetecken. Vi får se vad som händer.

Joogaoppia ihanassa miljöössä / Yoga i underbar miljö

Ruotsinpyhtään rauhalliset ruukkimaisemat. Roingivande miljö i Strömfors bruk. Foto: Annina Hollmén

Ruotsinpyhtään rauhalliset ruukkimaisemat. Roingivande miljö i Strömfors bruk. Foto: Annina Hollmén

2.9 – 4.9 järjestettiin ensimmäinen kundaliinijoogaretriitti Ruotsinpyhtäällä.

Kundaliinijoogaopettaja Noora Lintukangas järjesti kurssin. Lisäätietoja kundaliinijoogasta löytyy tästä.
Bed & Bistro tarjoaa sekä yöpymismahdollisuudet että mahtavaa ruokaa.

Viikonloppuretriitin aiheena oli Mielen Voima. Joogaoppien mukaan meistä jokainen on pohjimmiltaan sielu, joka elää ihmiselämää. Meille on annettu monenlaisia työkaluja ihmisinä elämiseen. Meillä on mieli, intuitio, ego, persoona ja tietoisuus, mutta meillä on myös tunteet, keho ja hengitys, joita voimme käyttää työkaluina.

Viikonlopun aikana tutustuimme mielen toimintaan, tunteisiin ja haimme vastausta kysymykseen ”kuka minä olen”.

Ruukin ympäristössä on ihanaa tehdä kävelyretkejä. I bruksmiljön är det underbart att promenera. Foto: Annina Hollmén

Ruukin ympäristössä on ihanaa tehdä kävelyretkejä. I bruksmiljön är det underbart att promenera. Foto: Annina Hollmén

Lauantainaamun ohjelma alkoi jo klo 6.00 Sadhanalla.
Sadhana tarkoittaa päivittäistä, henkistä harjoitusta. Sadhana on jotain mitä tehdään säännöllisesti mielen puhdistamiseksi ja yhteyden ylläpitämiseksi omaan itseen. Sadhana suoritetaan mieluiten aikaisin aamulla, niin kutsuttujen mesituntien aikana, kello neljän ja seitsemän välillä, jolloin kaikki on hiljaista ja jolloin joogan ja meditaation teho on optimaalinen.

Ensimmäinen workshop lopetettiin kävelymeditaatiolla. Se on meditaatio, joka suoritetaan liikkeessä. Liikutaan tietoisesti, läsnäolevana ja keskittyen. Näin saa paremman yhteyden kehoon, enemmän läsnäoloa arjessa sekä pystyy maadoittumaan paremmin.

Sunnuntain workshop käsitteli aihetta minä. Kurssin ohjelma lopetettiin pienellä keskustelulla ja antamalla palautetta Nooralle. Henkilökohtaisesti olen hyvin tyytyväinen kurssiin. Suurin syy siihen että halusin osallistua kurssille oli se, että halusin päästä pois kotoa ja saada pienen tauon arjen pyörittämisestä. Oli suoraan sanoen ylellisyyttä saada olla miettimättä ruoanlaittoa, siivoamista, riiteleviä lapsia jne.

Kurssin aikana löysin keinoja joiden avulla voin vähentää arjen aiheuttamaa stressiä. Olisin myös halunnut löytää vastauksen kysymykseen ” kuka minä olen”. Kurssin aikana en löytänyt suoraa vastausta tähän kysymykseen, mutta viikonloppu antoi kuitenkin useamman avaimen sen löytämiseen. Nyt minun pitää vaan jatkaa matkaani kohti vastausta.
Sat nam!

Annina Hollmén

Outdoor Factoryssa on kaikenlaista toimintaa. Outdoor Factory erbjuder möjligheter till olika aktiviteter. Foto: Annina Hollmén

Outdoor Factoryssa on kaikenlaista toimintaa. Outdoor Factory erbjuder möjligheter till olika aktiviteter. Foto: Annina Hollmén

I början av september ordnades den första kundaliniyogaretriten i Strömfors i den nyligen öppnade yogasalen i Strömfors Outdoor Factrorys utrymmen i bruket.

Kursen ordnades av kundaliiniyoglärare Noora Lintukangas.

Veckoslutsretreatens ämne var Sinnets Kraft. Enligt yogans lära är var och en av oss en själ, som lever ett människoliv. Vi har fått flera olika arbetsredskap för att klara att leva som människor. Dessa är bland annat sinnet, intuitionen, egot, personligheten och medvetandet. Men vi har också känslorna, kroppen och andningen som kan användas som redskap.
Under veckoslutet bekantade vi oss med sinnets funktion samt med våra känslor och funderade på frågan ”vem är jag”.

Lördagsmorgonens program började redan klockan sex med en Sadhana som betyder andliga övningar eller daglig disciplin. Sadhana är något man väljer att göra regelbundet för att rena sinnet och hålla kontakt med sitt inre jag. Övningarna utförs helst tidigt på morgonen, under de så kallade nektartimmarna, mellan klockan fyra och sju då allt är tyst och stilla och effekten av yoga och meditation är optimal.

Efter Sadhana hade vi vår första workshop som behandlade medvetandet och som avslutades med en gående meditation. Under den rör du på dig medvetet, närvarande och koncentrerat och får på det sättet högre närvaro i vardagen och även en känsla för om du är jordad eller inte.
Söndagens workshop behandlade ämnet jag. Kursen avslutades med diskussion och feedback. Personligen var jag nöjd med kursen. En av orsakerna till att jag ville delta var att jag ville få en paus i vardagen och komma från vardagens krav. Vilken lyx att inte behöva fundera på matlagning och städning. Kursen lärde mig också knep som hjälper mig minska på stressen som vardagen.

Jag rekommenderar varmt både Nooras kurser och den utsökt goda maten på Strömfors Bed & Bistro.

Annina Hollmén