Kekrit Ruotsinpyhtäällä / Höstavslutning i Bruket

Mitä pukille lautalla tapahtuu 4.11? Vad händer med bocken som flyter på ån den 4.11? Foto: Ulla Ögård

Ennen muinoin vuosi päättyi kekriin. Uskottiin, että henget vaelsivat keskuudessamme 12 päivän ajan. Pahat henget pidettiin loitolla tulia polttamalla.

Ruotsinpyhtään Ruukissa juhlimme kauden päätöstä ja nautimme sadon antimista tulien äärellä, tervetuloa mukaan 4.11 klo 16-02.

Myyjäiset

Kekripukin poltto

Tulitaiteilija Dragoness

Taontanäytöksiä

Non-stop sauna & Uinti

Olutravintola Tallinvintti

Bed & Bistrossa Mad Cook Keittiömestari Jenni Tuominen

Ennustaja

Paras asu palkitaan

Lisää Ruukin tapahtumista täällä.

Förr trodde man att onda andar höll sig på avstånd om man brände bål.
På en festival som arrangeras i Bruket den 4.11 klockan 16-02 utlovas smidesförevisningar och en bock som bränns på bål. På Stallvinden finns en ölrestaurang, i Bed & Bistro tillreds mat, en spådam finns på plats och Dragoness som gör eldkonster.
Man kan bada bastu och simma nonstop. Försäljningsstånd finns.
Kom gärna utklädd till festen, den bästa dräkten får ett pris!

Mer om sådant som händer i Bruket kan du läsa om här, på finska.

Vem blir Miss Garage Girl? Kenestä Miss Garage Girl?

”Kauneus on tunne, johon jokaisella naisella on oikeus”
”Skönhet är en känsla som varje kvinna har rätt att uppleva”

Miss Garage Girl är en ny och annorlunda skönhetstävling som arrangeras lördagen den 29 juli i Strömfors bruk. Företagaren, fotografen och formgivare Heidi Niemi blev tillfrågad om hon kan arrangera en Pin-up-tävling. Först tände hon inte på idén, men sedan formade sig tanken om en annorlunda tävling. I den kunde vilka kvinnor som helst, oberoende av bakgrund eller ålder delta. En av deltagarna har en funktionsnedsättning, en annan blev utsatt för mobbning då hon var ung.
Miss Garage Girl är en del av en två dagars festival som inleds i dag fredagen den 28.7. Huvudartist på evenemanget är Dingo, men även andra grupper uppträder.

………………………………….

Kapeat kauneusihanteet ovat vahingollisia naisten itsetunnolle ja usein estävät heitä näkemästä itseään kauniina. Kohtuuttomat ulkonäköpaineet tulevat esimerkiksi voimakkaasti käsitellyistä muotikuvista ja kapeasta katsantakannasta. Moni nainen näkee omassa kehossaan vain virheitä ja puhuu omasta vartalostaan hyvinkin rumin sanankääntein. Myös kulttuurissamme on osin kyseenalaista olla tyytyväinen itseensä ja tuoda esiin omaa kauneuttaan.

Miss Garage Girl -kilpailu on Pin-Up Garagen lanseeraama uudenlainen kauneuskilpailu, joka rikkoo perinteisiä kauneusihanteita ja jossa on tilaa hyvin erilaisille tavoille olla kaunis. Kisan idean takana on pin-up-stylisiti, valokuvaaja ja vaatetussuunnittelija Heidi Niemi.

– Mielestäni jokaisessa naisessa on suuri määrä kauneutta, joka vain odottaa tulla nähdyksi. Kauneutta ei voida mitata millään ulkopuolisella mittarilla. Kauneus on tunne, ja se tunne on meillä jokaisella mahdollista saavuttaa omaa ajattelutapaa muokkaamalla, sanoo Heidi Niemi.

– Kun minua pyydettiin tuottamaan pin-up-kilpailu, en alussa innostunut, sillä omaa ideologiaani vastaan sotii ajatus kauneudella kilpailemisesta. Kun aloin saada hakemuksia, joissa naiset kertoivat tarinoitaan, ymmärsin miksi minun pitää tehdä tämä kilpailu. Monilla naisilla oli suuria haasteita elämässään, mutta silti halu tuntea olevansa kauniita naisellisia naisia, ja he kaipaavat tällaista piristystä ja hyvän mielen tapahtumaa. Tämä kilpailu on juuri tällaisia naisia varten,  Heidi jatkaa.

Kisassa ei ole ollut ikä- eikä kokorajaa, eikä mitään muitakaan ulkoisia rajoja.  Kisan naiset edustavat hyvin erilaisia tapoja olla kaunis. Fyysiset ja henkiset rajoitteet eivät estä näitä naisia nauttimasta omasta kauneudestaan ja tuomasta sitä rohkeasti esiin.

Nimenomaan näiden naisten tarinat tekevät kisasta erityisen. Mukana on mm. yksi kehitysvammainen tyttö, joka toivoo ja haaveilee aivan samoista asioista kuin muutkin ikäisensä naiset. Eräs kilpailija kertoo hyvin avoimesti siitä, miten vakavan koulukiusaamisen jälkeen hän on kärsinyt useista mielenterveysongelmista ja vasta pin-upin ja sen armeliaan kauneusihanteen löydettyään hän on oppinut näkemään vartalonsa kauniina. Eräs kilpailija sairastaa parantumatonta sairautta, jonka takia hän tulee myöhemmin menettämään liikuntakykynsä ja hän haluaa nauttia elämästä nyt kun vielä voi.

Miss Garage Girl 2017 valitaan nyt ensimmäistä kertaa Ruukki Rock ‘n’ Bike Festivaleilla 29.7.17 Strömforsin ruukissa Loviisassa alle tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Festivalit ovat kaksipäiväiset, 28.-29.7., ja lavalle nousee useita nimekkäitä suomirock -bändejä. Pääesiintyjänä tapahtumassa on Dingo.

Listietoja myös/Tilläggsuppgifter: www.pinupgarage.fi

Teutjärven koulun aamu lintutornilla

Kaunis Teutjärvi. Foto: Sonja Huttunen

Torstaina 11.5. kello kahdeksan aamulla kokoontui Teutjärven koulun yläluokka lintutornille kauniissa kevätsäässä.

Hanhia uiskenteli pieni parvi järvellä mutta muuten oli aluksi melko hiljaista. Vain peipon ja pajulinnun ääni säesti ruovikkoisen järven maisemaa.

Pikkuhiljaa kiikareihin sattui parvi sotkia ja kalatiira alkoi esittää taidokasta lentoaan tornin edustalla. Kaukoputki saatiin suunnattua järvelle ja ensimmäiset lajimääritykset hanhista tehtiin.

Lapsia tornilla. Foto: Virve Pellinen

Paikalla oli meri- ja tundrahanhia sekä valkoposkihanhia, joita alkoi saapua järvelle satojen lintujen parvissa. Joukosta bongasimme myös kanadanhanhen ja metsähanhia. Pian esiin liihotteli järven vakiotyyppi, ruskosuohaukka, joka kaarteli kauniisti ruovikkoa vasten.

Hanhia. Foto: Virve Pellinen

Monet näkivät haukan ensi kertaa niin läheltä. Kahden kurjen majesteetillinen lento sai katsojan tuntemaan kuin olisi sadussa, taustalla auringon kultaama ruovikko ja satamäärin hanhia tulossa ja menossa. Korsien seassa lymyävä eksoottisen näköinen uivelo puolisoineen kävi kääntymässä näyttämöllä ja pajusirkku esiintyi tornin alapuolella.

Eskarit sekä eka ja tokaluokkalaiset saapuivat tornille tuntia myöhemmin. Hanhia oli silloin järvellä jo tuhatkunta. Kun suuntasi kaukoputken keskelle parvea ei tarvinnut jännittää heilahtaako putki tai ehtivätkö kaikki nähdä kylliksi.

Kuvassa Teutjärven koulun opettaja Virve Pellinen. Foto: Anne Väkeväinen

Pian lasten mielenkiinto kuitenkin suuntautui lähimetsän koluamiseen. Kivet, kelopuut ja korkea rantakasvillisuus hivelivät pienten mielikuvitusta.

”Tätä meidän pitäisi tehdä enemmän!” kuului huokaus opettajan suusta. Niinpä, aurinkoinen aamu lähijärven rannalla, täynnä elämää, lintuja ja lapsia. Voiko ihanammin päivä enää alkaa?

Teksti: Sonja Huttunen

Nainen – rakastu itseesi! / Som kvinna får du gärna bli förtjust i dig själv

Heidi Niemi Ruotsinpyhtäältä on Pin-Up Garagen omistaja. Tarina siitä miten yritys syntyi voit lukea hänen kotisivultaan. Sivustolla on myös blogi, uutiset, verkkokauppa ynnä muuta mielenkiintoista. Tässä Heidi vastaa viiteen kysymykseen.

Heidi Niemi från Strömfors äger företagt Pin-Up Garage. Berättelsen om hur företaget föddes kan du ta del av på hennes hemsida. Texterna är på finska och engelska. Där finns också en blogg, en nätbutik, nyheter och annat intressant.
Längst ner på den här sidan hittar du en kort resumé på svenska av de svar Heidi gett i serien Fem frågor.

Foto: Marko Laukkanen

Foto: Marko Laukkanen

Olet sanonut että jokaisessa naisessa on jotain kaunista ja tätä haluat saada esiin. Mitä haluat sanoa tavallisten suomalaisten naisten itsetunnosta? Miksi se ei aina ole niin hyvä kuin ehkä voisi olla?

– Uskon, että huono itsetunto liittyy meidän historiaan ja kulttuuriin. Suomen itsenäisyys on vielä aika nuori, vasta 100 vuotta, siihen asti olemme tottuneet olemaan vieraiden vallan alaisina. Sen jäljet näkyy edelleen koko kansallisessa itsetunnossamme. Kulttuurissamme on ollut paheksuttavaa tuoda itseään ja varsinkin ulkonäköään esiin. Tästä kertoo useat sanonnat, mm. rumat ne vaatteilla koreilee.

– Meidän naisten asema yhteiskunnassa on Suomessa todella hyvä verrattuna moneen muuhun maahan vaikka toki siinäkin on edelleen kehitettävää. Tasa-arvo ei mielestäni kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että meidän naisten tarvitsee luopua naisellisuudestamme ja viedä olemustamme miehekkäämpään suuntaan ollaksemme uskottavia esimerkiksi työelämässä.

Kun Heidi itse oli palkkatyössä hän pukeutui aina hyvin naisellisesti hameeseen ja korkokenkiin ja silti hän sai sanottavansa hyvin perille.

– Meidän kulttuurissamme on myös vaikeaa antaa ja ottaa vastaan positiivisia kommentteja ja ylipäänsä olla tyytyväinen itseensä. Tämän kaiken muuttamiseksi teen yrityksessäni työtä.

Foto: Marko Laukkanen

Jokaisen naisen vartalo on kaunis sellaisenaan, sanoo Heidi Niemi. Foto: Marko Laukkanen

Merkittävä asia naisten itsetunnossa on myös vaatimukset, joita yhteiskunta naisiin kohdistaa esimerkiksi median suunnalta. Arki on usein tasapainottelua työn ja perhe-elämän kanssa ja johonkin väliin pitäisi saada vielä mahtumaan harrastukset ja itsestä huolehtiminen.

Painetta lisää jatkuvat otsikot esimerkiksi siitä miten upeassa kunnossa joku tietynikäinen Hollywood-julkkis on ja kuinka joku prinsessa on heti onnistunut pudottamaan raskauskilonsa. Bussipysäkillä seistessä selän takaa kurkkaa rajusti photoshopattu bikinimalli johon on vaikeaa olla itsään vertaamatta.

– Myös nykyajan fitnesskulttuuri on valitettavasti tuonut mukanaan ääripään kauneusihanteen ja luvan kommentoida toisen vartaloa rumasti. Minusta se on ihan käsittämätöntä. Itse puhun body positive -ajatuksen puolesta voimakkaasti. Mielestäni jokaisen naisen vartalo on kaunis juuri sellaisena kuin sen on, ja tämä koskee kaikkia vartaloita kokoon katsomatta.

Meidät on kaikki luotu täydellisiksi ja kauneusihanteet eivät koskaan ole absoluuttisia vaan usein hyvinkin subjektiivisia. Tärkeintä on arvostaa ja rakastaa sitä omaa kehoa ja pitää siitä hyvää huolta liikkumalla ja syömällä terveellisesti. Kauneus on loppujen lopuksi tunne, ei absoluuttinen mitattavissa oleva määre.

Oma hyvinvointi on helppo hukata kokonaan ja menettää tuntuma omaan naiseuteen kun aina vaan vertaa itseään muihin ja mukautuu muiden vaatimuksiin eikä varaa aikaa myös itsestään huolehtimiseen.

Omaa peilikuvaa alkaa helposti jopa inhoamaan kun kosketus omaan itseen ja omat tarpeet häviää taka-alalle.

– Olen itsekin tasapainoillut asian kanssa ja siksi tiedän että kyseessä on kuitenkin valinta ja suhtautumisen omaan itseen voi muuttaa. Kun hoitaa myös itseään niin pystyy myös antamaan itsestään enemmän. Naisen elämä ei kuulu olla pelkkää antamista, itseasiassa feminiinienergiaan kuuluu vastaanottaminen ja se on usein meillä suomalaisilla naisilla hukassa. Siihen on kuitenkin tärkeää kiinnittä huomiota ja opetella myös ottamaan hyvää vastaan jotta voi elää hyvää ja tasapainoista elämää.

Heidi toteaa että elämään tulee aivan uutta virtaa kun rakastuu ensin itseensä.

– Tämä on minun yritykseni ydinsanoma ja minun elämäntehtäväni. Opetan naisia näkemään heissä olevan kauneuden, pitämään itsestään huolta kokonaisvaltaisesti ja ottamaan itselleen aikaa.

Foto: Maria Kimalle

Vaatteiden pitää korostaa vartalon parhaat puolet. Foto: Maria Kimalle

Mitkä ovat tavallisimmat reaktiot kun asiakas  on käynyt luonasi ja olet stailannut häntä? 

– Parasta työssäni on tosiaan se, kun näen naisen silmiin syttyvän sen ihanan tiukkeen ja tyytyväisyyden siihen mitä sielät peilistä näkyy. Kuvauksissa teen asiakkaalle meikin, kampauksen ja stailaan vaatteet sekä ohjaan vartaloa kauniisti esiintuoviin poseerauksiin. Monesti kun näytän asiakkaalle kuvaa kamerasta jonka olen juuri hänestä ottanut, kuuluu ihastunut huokaus: ”Oi, olenko tuossa tosiaan minä?”.

Vaatekaupassani taas on ihanaa auttaa naisia oppimaan pois meille mediassa opetetuista täysin vääristä pukeutumismalleista. Meidät opetetaan etsimään virheitä kehostamme ja peittämään niitä väljillä vaatteilla. Itse autan naisia löytämään parhaat puolensa ja korostamaan niitä.

Moni esimerkiksi kokee, että vyötärö on kadonnut johonkin ja luulee, ettei sitä edes ole. Kyllä se meiltä kaikilta löytyy, mutta moni etsii sitä lantiolta. Usein vyötärö, joka on kapein kohta vartalossamme, on piilossa väljän tunikan tms. alla. Ja väljyys pukeutumisessa aina suurentaa.

Kun naiset näkevät itsensä kauniissa naisellisissa vaatteissa jotka korostaa vartalon parhaat puolet, on aivan mahtavaa nähdä se ilme joka muuttuu kun silmiin tuleekin se tyytyväisyys ja kasvoille hymy. Eräskin asiakkaani sanoi että hän on nähnyt vain filmitähtien näyttävän näin hyvältä. Nyt hän sai itselleen sen filmitähtilookin!

Mitkä ovat tavallisimmat kysymykset joihin saat vastata kun käytetään sanat Pin-Up?
– Moni on kiinnostunut minun koulutuksesta ja siitä miten itse aikanaan kiinnostuin pin-upista ja mikä sai minut perustamaan yritykseni. Olen vaatetussuunnittelija ja olen tutkinut pin-up-kuvia Helsingin yliopistolla taidehistorian kandidaatintutkielmassani. Vintage-tyylistä innostuin kuitenkin jo lapsena, sillä olen puoliksi mummoni kasvattama ja sitä kautta kasvoin kaikkien ihanien vanhan ajan esineiden keskellä.

Foto: Maria Kimalle

Foto: Maria Kimalle

Mikä on sinun mielestäsi parasta Ruukissa missä asut?

– Esteetikkona ihastuin Ruukissa ensimmäiseksi sen kauneuteen. Rakennukset ja luonto ovat kerrassaan hurmaavat! Ja samoin koko Loviisa, varsinkin sen vanha kaupunki on vienyt sydämeni aivan kokonaan. Olen aina unelmoinut että saisin asua vanhassa kauniissa puutalossa ja nyt unelmani on tullut toteen.

Heidi pitää myös rauhallisuudesta.

– Näin vanhemmiten en kaipaa kaupungin hälinää vaan on ihanaa saada olla ja elää täällä pienen kylän rauhassa. Voin milloin vaan poiketa vaikka metsään lenkille aistimaan luonnon rauhoittavaa vaikutusta. Myös yhteisöllisyys on ihan omaa luokkaansa täällä Ruukissa. En olisi Helsingissä koskaan saanut niin paljon apua naapureilta kuin mitä täällä olen saanut. Siellä oli joskus vaikeaa saada naapurit edes moikkaamaan rappukäytävässä.

Kun Heidi muutti Ruukkin hän ei tuntenut ketään, mutta nyt hän on jo saanut useita sydänystäviä kylältä.

– Täällä on myös kivoja tapahtumia ympäri vuoden, erityisesti tietenkin kesällä. Loviisan kaupunki on mielestäni myös hyvin aktiivinen tapahtumien suhteen, esim. Loviisan joulukodit -tapahtuma ja Ruukin joulumarkkinat olivat oikea menestys. Kiitos siitä heille.

Mitä tykkäät tehdä vapaa-aikanasi, silloin kun et ole töissä, etkä mieti asioita jotka liittyvät siihen?

– Yrittäjänä olen oppinut kantapään kautta sen, että varaan kalenteriin aikaa myös vapaa-ajalle. Jos en pidä välillä vapaapäiviä niin uuvun eikä minulla ole antaa asiakkaille niin paljon kuin haluaisin. Siksi puhunkin oman ajan ja hyvinvoinnista huolehtimisen tärkeydestä ja pyrin myös elämään kuten opetan.

– Koska olen itse tehnyt harrastuksestani ammatin, joudun ihan tietoisesti yrittää keskittyö johonkin muuhun. Vapaa-aikana yleensä joko ihan vaan lepään omassa rauhassa, tai sitten teen jotain mikä ei yhtään liity työhön. Esim. tapaan ystäviäni, joogaan, meditoin, käyn lenkillä, treenaan studiollamme burleskia ja kuntosalitreeniä, luen inspiroivia kirjoja, ja kesäisin käyn vaikkapa kalassa. Ja ensi kesän tavoitteenani on taas saada alleni H-D-moottoripyörä. Silloin minutkin tullaan näkemään housuissa hameen sijaan.

Foto: Ani Koivisto / Pin Me Up Photography

Meidät on kaikki luotu täydellisiksi ja kauneusihanteet eivät koskaan ole absoluuttisia vaan usein hyvinkin subjektiivisia. Foto: Ani Koivisto / Pin Me Up Photography

Heidi Niemi säger att det dåliga självförtroende som många finländare har, och kanske då särskilt kvinnorna, hör ihop med vår kultur och vår historia. Vi är inte vana vid att ge eller att få positiva kommentarer eller att vara nöjda med oss själva.

Om en kvinna vill känna sig jämställd med en man ska hon inte behöva ge avkall på sin kvinnlighet till exempel för att vara trovärdig i arbetslivet.

Hon säger att även media och reklam skapar press för kvinnor. Man skriver om hur en Hollywoodstjärna snabbt lyckats bli av med sina extra kilon efter graviditeten, bilder behandlas i Photoshop och fitnesskulturen frodas.

– Tyvärr har det också blivit allt vanligare att man kommenterar andras kroppar på ett fult sätt. Det tycker jag är ofattbart. Jag lyfter själv fram body-positive tankesättet. Varje kvinnas kropp är vacker som sådan, vare sig den är liten eller stor.

Då en kvinna ska välja kläder ska hon inte tänka på att dölja vissa partier. Stora plagg gör att hon ser större ut. Och midjan – den finns hos alla men kanske inte där som vi tror.

I Strömfors känner sig Heidi Niemi hänförd av den vackra naturen, lugnet och alla gamla byggnader. Hon bor själv i ett gammalt hus och längtar inte tillbaka till Helsingfors där hon knappt kände grannarna. I Strömfors bruk har hon fått massor av nya vänner.

Joulu idyllisessä ruukissa / Jul i idylliska bruket

Strömforsin  ruukin  joulua  vietetään  taas  lauantaina  ja  sunnuntaina 3–4 joulukuuta kello 10–14  Strömforsin  idyllisellä  ruukkialueella  hienon  ohjelman merkeissä.

Paikallisen  yrittäjäyhdistyksen Vireä Strömfors  ry:n Loviisan  kaupungin kanssa yhdessä järjestämä  tapahtuma  on  suunnattu koko perheelle,  ja perinteisen markkinameiningin lisäksi alueelta löytyy koko perheelle  jotakin.

Edellisvuosina  suuren suosion saanut Joulumuorin Tonttukoulu  saa  jatkoa, ja alueelta  löytyy myös  alpakat ja ponit niin  pikkuväen kuin  vähän isompienkin ihmeteltäväksi.

Joulumuori vierailee Ruotsinpyhtäällä. Kuva: Vireä Strömfors

Joulumuori vierailee Ruotsinpyhtäällä. Kuva: Vireä Strömfors

Joulupukki  on  myös  lupautunut  tapahtumaan, ja valokuvaaja ikuistaa polvella vierailevia tähtisilmiä.
Tallivintille ja alakerran joulutorille kerääntyy  paikallisia käsitöiden  taitajia, sekä herkkukauppiaita ennätysmäärä.

Ruukkialueen  tunnelma  virittyy  kun  alueen  puodit,  pajat  ja artesaanit avaavat ovensa pienen syystauon  jälkeen  joulumarkkinoiden kunniaksi.

Alueen ravintoloissa  tarjolla  joulubuffet  ja  muita  jouluherkkuja.

Pääset  myös  tutustumaan  vanhan  ajan  joulukoteihin  Ruukkialueella. Rautaparta, Villa Marmeladi ja Sahanmäki ovat avoinna 3–4.12 kello  10–17.

– Joulumuorin  tonttukoulu  lauantaina  ja  sunnuntaina

– Loviisan  elävä  joulukalenteri  aukeaa  3.12  klo  12
– Ruotsinpyhtään  kirkossa  Suomen  itsenäisyyden  runo- ja  musiikkituokio:  Pirjo  Lammi,  Tiiti
Kivimäki  ja  Pirjo  Laine  la  3.12  klo  12
– Sunnuntain 4.12 klo  12, Adventin  lauluja  lapsille  ja  lapsenmielisille:  Vt kirkkoherra  Antti
Yli-Opas  laulaa  ja  laulattaa.
På brukets jul kan du beundra alpackor. Foto: Vireä Strömfors

På brukets jul kan du beundra alpackor. Foto: Vireä Strömfors

Brukets jul i Strömfors har blivit en tradition. Den firas lördag och söndag 3–4 december klockan 10–14.
Föreningen Vireä Strömfors arrangerar programmet tillsammans med Lovisa stad och det finns något för var och en att göra. Utöver traditionell försäljning av hantverk och bakverk håller Julgummans tomteskola också i år. På området finns alpackor och ponnyhästar att beundra.

Restaurangerna på området erbjuder julmat. Jultomten finns på plats och låter sig fotograferas med barnen vid sin sida eller i sin famn.

De traditionella julhemmen Rautaparta, Villa Marmeladi och Sahanmäki håller öppet 3–4.12 kl. 10-17.

– Lovisas levande julkalender öppnas 3.12 klockan 12
– I Strömfors kyrka den 3.12 kl. 12 dikter och musik inför Finlands självständighetsdag:  Pirjo Lammi,  Tiiti Kivimäki  och Pirjo  Laine
– Söndag 4.12 klockan 12, adventssånger för barn och för vuxna med barnasinnet i behåll. Tf kyrkoherde  Antti Yli-Opas sjunger och får er att sjunga.

Syyskuvakisa! Höstbildstävling!

Syyskuvakisa on ratkennut! Viikon aikana annettiin 181 ääntä. Nyt niitä tarkistetaan vielä kerran ja lähipäivinä jury valitsee omat suosikkikuvansa. Sen jälkeen kaikki tulokset julkaistaan!
Puolentoista kuukauden aikana tätä kirjoitusta on näytetty 840 kertaa.

Höstbildstävlingen är avgjord! Under en veckas tid gavs 181 röster. Nu granskas rösterna ännu en gång och under de närmaste dagarna väljer en jury sina favoritbilder. Efter det offentliggörs alla resultat!
Under en och en halv månads tid har det här inlägget haft 840 visningar.

1. Bild från Liljendal fågeltorn 16.9.2016, fotograf Daniela Ikäheimo.

1. Bild från Liljendals fågeltorn 16.9.2016. Lintutornista otettu kuva Liljendalissa. Foto: Daniela Ikäheimo.

2. Hopom träsk, Andersby, Johanna Lönnfors.

2. Hopom träsk, Andersby. Hopomin järvi. Foto: Johanna Lönnfors.

3. Höstdekoration av naturens material. Foto: Johanna Lönnfors

3. Höstdekoration av naturens material. Foto: Johanna Lönnfors

4. Kuva kotipihasta, bild från hemgården. Foto: Carola Jordman, Valkom.

4. Kuva kotipihasta, bild från hemgården. Foto: Carola Jordman, Valkom.

5. Kuva kotipihasta, bild från hemgården. Foto: Carola Jordman, Valko.

5. Kuva kotipihasta, bild från hemgården. Foto: Carola Jordman, Valko.

6. Höstcollage, Camilla Petas, Lovisa.

6. Höstcollage, Camilla Petas, Lovisa.

7. Fengshui kallar Jonna Östbye från Borgå denna bild som fotograferats vid hennes stuga i Isnäs.

7. Fengshui kallar Jonna Östbye från Borgå denna bild som fotograferats i Isnäs. Kuva otettu  Isnäsissä.

8. Wisdom in the tree. Jonna Östbye, kuva otettu Isnäsissä. Bilen tagen i Isnäs.

8. Wisdom in the tree. Jonna Östbye, kuva otettu Isnäsissä. Bilden tagen i Isnäs.

9. Tua Mylius, fåglar en höstkväll i Lovisa. Lintuja syysiltana Loviisassa.

9. Sidensvansar på rönnbärsjakt. Tilhit hakemassa pihlajanmarjoja etsimässä Loviisassa. Foto: Tua Mylius

10. En parkbänk i Lovisa. Puistopenkki Loviisassa. Foto: Tua Mylius.

10. Det är höst i Lovisa. Loviisassa on syksy.  Foto: Tua Mylius.

11. Granna höstlöv. Kauniin väriset syyslehdet. Lovisa. Foto: Dimi D Granell.

11. Granna höstlöv. Kauniin väriset syyslehdet. Lovisa. Foto: Dimi D Granell.

12. Droppar. Pisaroita. Lovisa. Foto: Dimi D Granell.

12. Droppar. Pisaroita. Lovisa. Foto: Dimi D Granell.

13. Vy från Sarfsalö bro. Sarvisalon sillasta katsottuna. Foto: Barbro Nybäck.

13. Vy från Sarfsalö bro. Sarvisalon sillasta katsottuna. Foto: Barbro Nybäck.

14. Sarfsalö bro. Sarvisalon silta. Foto: Barbro Nybäck.

14. Sarfsalö bro. Sarvisalon silta. Foto: Barbro Nybäck.

15. Kuva otettu Määrlahdessa kotiparvekkeella Samsung Galaxy 7 Edge puhelin kameralla, syysiltana 2016. Foto taget med mobiltelefon i Märlax.

15. Kuva otettu Määrlahdessa kotiparvekkeella puhelimen kameralla, syysiltana 2016. Foto taget med mobiltelefon i Märlax. Foto: Mervi Hyvälä

16. Hunden gillar löven vid Hammarträsket i Forsby. Koira tykkää syyslehdistä, Koskenkylä. Foto: Anna Karlsson.

16. Hunden gillar löven vid Hammarträsket i Forsby. Koira tykkää syyslehdistä, Koskenkylä. Foto: Anna Karlsson.

17. Hannusmalmen i Forsby, Koskenkylä. Foto: Anna Karlsson.

17. Hannusmalmen i Forsby, Koskenkylä. Foto: Anna Karlsson.

18. Uimaranta - badstranden Plagen. Foto: Ulla Ögård.

18. Uimaranta – badstranden Plagen. Foto: Ulla Ögård.

19. Strandparken, Rantapuisto, Lovisa. Foto: Ulla Ögård.

19. Strandparken, Rantapuisto, Lovisa. Foto: Ulla Ögård.

20. Solrosfrön, Ribäckbacken, Pernå. Auringonkukan siemeniä. Foto: Maj-Len Eriksson.

21. Solrosfrön, Ribäckbacken, Pernå. Auringonkukan siemeniä. Foto: Maj-Len Eriksson.

21. Vy från Mariegatan mot Krinti på Drottninggatan, Lovisa. Krinti syyspuvussa. Foto: Maj-Len Eriksson.

20. Vy från Mariegatan mot Krinti på Drottninggatan, Lovisa. Krinti syyspuvussa. Foto: Maj-Len Eriksson.

Mietteitä Loviisan reunamailta

Loma on lusittu ja lapsilla on jo ikävä kouluun. Hyvä niin. Kesän aikana on opittu uusia taitoja, kuten uimataito. Siitä on kiva kertoa tutulle opelle. Omat paikat odottavat Teutjärven koulun ala- ja yläluokassa. Uusia eskareita tulee ja uudet kirjat. Kaikki tuttukin tuntuu uudelta niin monen viikon jälkeen.
Koulun alkamista odotellessa.

Koulun alkamista odotellessa.

Mutta jotain on muuttunut. Kaikkialla sen aistii. Koulu joka oli jännittyneenä pompahtamassa paikoiltaan kaupunginvaltuuston äänestyksen laukaisemana onkin juurtunut paikoilleen ja seisoo kuin tatti peltojen keskellä. Äänestettiinkin pysyvyyden, maaseudun mahdollisuuksien ja lasten puolesta.

Äiti on kiitollinen. Yhteistyö jatkuu saman koulun kanssa. Pienten lasten elämän muutokset sietävätkin olla pieniä. Silloin kotikin pysyy rauhallisena ja kaikesta taas selvitään, eikä tarvitse muuttaa minnekään. Voi olla vaan.

Omenaa opettajalle ei tarvitse hakea kaukaa.

Omenaa opettajalle ei tarvitse hakea kaukaa.

Lähimaastossa on edullisia taloja jotka odottavat uusia asukkaita. Kuinkahan käy? Siinä voisi monen perheen unelma toteutua maalla asumisesta. Pienestä kanalasta ja vähän isommastakin puutarhasta. Kunpa saisi heille tiedon meidän kylän parhaasta uimapaikasta, Riissalmesta ja Teutjärven lintutornista, sekä koulun hyvästä ilmapiiristä ja näistä kivoista ihmisistä! Eikä täällä tarvitse pimeitä raitteja kävellä, kun katuvalotkin on. Kunhan kaupunki vaan muistaa pitää ne kunnossa.

Istun kahvikupin kanssa elokuun auringon lämmittämille portaille. Nurmi rehottaa pitkänä ja piha on täynnä luonnon kukkia. Vaikka arki alkaa, luonto palauttaa mielen rauhaan päivittäin. Mikä etuoikeus asua täällä ja suunnitella tulevaa puutarhaa! Mieli voi hyvin kun saa olla jokapäiväisen elämän kanssa osa luontoa. Lasten elämässä sen merkitys vielä korostuu. He elävät lähellä maata, kaikki aistit valppaina ja oppivat luonnostaan. Tänään pihan yllä saalistavista sudenkorennoista, eilen ongitusta kalasta josta piti heti nähdä mitä sisällä on!

Yhteispelillä kaikki sujuu.

Yhteispelillä kaikki sujuu.

Kaipuu luonnon yhteyteen vetää puoleensa magneetin tavoin. Pikkuhiljaa luonto voittaa. Kun ihmiset palaavat, palaavat myös palvelut ja työpaikat. Kyläkoulut ovat avainasemassa asumisen monimuotoisuuden säilyttämisessä. Teutjärven koulun alueelta löytyy peräti kaksi kyläkauppaa ja Gulfin huoltoasema. Meillä on kaikki mitä jokapäiväiseen elämään tarvitaan, ja enemmänkin! Meillä on toisemme. Täällä morjestetaan vaikkei olla ihan varmoja kuka autossa oli. Tutulta näytti kumminkin. Ja puhutaan säästä kun tavataan, sillä kun on merkitystä heinälle, kypsyvälle sadolle, marjaan lähdölle…

Koira makaa reporankana eteisessä. Kissa kyöhnää jalkaa vasten, muttei huoli herkkupalasta. Jokainen kyläläinen, jalkojen määrästä piittaamatta, lunastaa paikkansa pelkällä olemassaolollaan. Jokainen uusi asukas on tärkeä ja toivotetaan tervetulleeksi! Nyt on mahdollisuus tulla tekemään unelmista totta ja olla mukana kehittämässä meidän kylistä vielä entistäkin vetovoimaisempia.

Sonja Huttunen,
Viirilä

Kymijoen rannalla.

Kymijoen rannalla.

Jos Sinulla on ihana tarina kerrottavana omasta kotikylästäsi, lähetä se kuvan tai kuvien kera osoitteella liljendahl.carita@gmail.com, niin tarinasi julkaistaan Blogloviisan sivustolla.

Du får också skriva på svenska om du vill berätta hur det är att leva i din by. Skicka texten och en eller ett par bilder till liljendahl.carita@gmail.com så publiceras din berättelse så småningom på Bloglovisa.