Kuninkaantie uuteen kukoistukseen / Kungsvägen får nytt liv!

Mia Aitokari kertoo projektista ”Kuninkaantie uuteen kukoistukseen”.
Längst nere på sidan finns ett svenskt sammandrag av texten.

Kuka on Mia Aitokari? 

– Olen hankekoordinaattori Kuninkaantie uuteen kukoistukseen –hankkeessa. Olen myös luomuviljelijä, perheenäiti ja paikallishistorian harrastaja. Minut valittiin vastikään uuteen kaupunginvaltuustoon sitoutumattomana RKP:n listoilta. Se on uusi rooli minulle, vaikka aikaisemmin olenkin ollut paljon mukana erilaisissa luottamustehtävissä, mm. kirkon puolella.

Pilasterit Loviisan vanhassa kaupungissa ovat hieno osa Kuninkaantien kokonaisuudesta.

Kerro hieman lisää Kuninkaantien projektista.
– Kuninkaantie -hanke lähti liikkeelle siksi, ettei se valtava työ mitä Kuninkaantien eteen on tehty menisi hukkaan. Kuninkaantietä on erilaisin hankkein kehitetty jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan, mutta nyt kun Uudenmaan liitto luopui sekä tavaramerkistä että matkailutiestatuksesta, jäi koko tie tavallaan tyhjän päälle. Hankkeen tarkoituksena on löytää uusi toimija, joka jatkaa matkailutien kehittämistä, matkailutoimijoiden yhteistyön lisäämistä ja brändiin sitouttamista. Olemme perustaneet Kuninkaantie ry:n, jonka tehtäviä nämä tulevat olemaan. Hanke jatkuu vuoden 2017 loppuun asti ja kaikki hankkeen tulokset siirtyvät yhdistykselle, joka täten voi saumattomasti jatkaa työtä.

Millä tavalla Loviisan aluetta nostetaan esille projektin avulla? 
– Loviisa kuuluu Kuninkaantien viehättävimpiin pikkukaupunkeihin. Kuninkaantien varrelta löytyy mitä vaan ja jokaisen alueen erityisyys kannattaa nostaa esille. Tuotteistamme parhaillaan matkailutoimijoiden kanssa erilaisia paketteja Kuninkaantien varrelle ja niistä jokainen toimija voi löytää itselleen hyvän markkinaraon. Seuraava tuotteistamistilaisuus on Porvoon Ilolassa 12.5. Sinne toivotaan sekä loviisalaisia että porvoolaisia matkailutoimijoita Kuninkaantien varrelta.

Mitkä ovat Loviisan vahvuudet, mitkä heikkoudet mielestäsi projektia ajatellen?
– Loviisassa tietenkin historia on eräs houkutustekijä, mutta myös luontokohteet ja ilmaiset kaupunkikohteet ovat mielenkiintoisia. Hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä palveluita Loviisassa on myös paljon. Kuninkaantie elää ajassa, joten varsinaisia heikkouksia täällä ei ole. Toki matkailutoimijoiden oma aktiivisuus on ensi sijaista.

Oletko aina ollut historiasta kiinnostunut, ja jos näin – niin mistä tämä johtuu?
– Olen aina ollut erityisesti paikallishistoriasta ja henkilöhistoriasta kiinnostunut. Rakastan antiikkia ja hauskoja vanhoja esineitä, joilla on tarina. Kaikki, jotka ovat kotonani vierailleet ovat voineet tämän havaita. Kiinnostus historiaan tulee kotoa ja ilmeisesti on myös jotenkin sisäsyntyistä. Lapsena luin Heyerdahlini hyvin ja luuhasin jo silloin museoita. Nykylapsen silmissä se ei liene kovin houkutteleva harrastus.

Degerby Gilles rusthåll i Lovisa, här vackert beläget bakom grönskan, är ett av många historiska mål längs Kungsvägen.

Mia Aitokari som är projektledare för ”Kuninkaantie uuteen kukoistukseen” berättar om sig själv, sitt intresse för lokalhistoria och vad projektet hon jobbar med går ut på.

Ett av målen med projektet är att blåsa nytt liv i Kungsvägen. Under tjugo års tid har man på olika sätt försökt lyfta fram det historiska vägavsnittet, och för att allt det här arbetet inte ska falla i glömska har ett nytt projekt startats.

– Då Nylands förbund avstod från varumärket och inte längre gjorde satsningar på Kungsvägen som turiststråk kändes det som att allt det jobb som tidigare hade gjorts för vägsträckan på något sätt blev oavslutat.

Föreningen Kungsvägen rf grundades med uppgift att se till att den historiska vägen fortsättningsvis utvecklas i samarbete med bland annat turismaktörer. Föreningen tar över arbetet då projektet Kungsvägen avslutas i slutet av 2017.

Personer, föreningar och företag som är intresserade av att utveckla Kungsvägen, och erbjuda olika tjänster längs den kring Lovisa och Borgå, samlas den 12 maj i Illby i Borgå till ett möte där olika idéer diskuteras.

– I Lovisa är det lätt att lyfta fram stadens historia, den vackra naturen och allt som går att se gratis i staden. Staden kan erbjuda ett mångfald av tjänster som har med hälsa och välmående att göra.

Personligen har Mia Aitokari alltid haft ett stort intresse för lokalhistoria och antika föremål, som vart och ett för sig har en berättelse bakom sig.

En gammal gravsten.

En gravsten med herr och fru Wildeman (Anna Björnram) i Pernå kyrka vid Kungsvägen.

– Min familj bor ju på Wildemansgård, första säteriet i Pernå och som ägdes av ätten Wildeman. Arvid Tönnesson Wildeman var överbefälhavare och ståthållare på Viborg slott, även det vid Kungsvägen. Wildemansgård ligger vid Kungsvägens vinterstråk. Man använde olika vägar sommartid och vintertid, berättar Mia Aitokari.

 

Elevförbundet vill aktivera sig

På årsmötet i april 2016 gav Karl-Johan Lindborg till vänster över ordförandeklubban till Wille Grönqvist.

Lovisa svenska lärdomsskolas elevförbund har funnits sedan 1945.
Vad sysslar föreningen med/dess viktigaste uppgifter och betydelse? 
– Föreningens uppgift är att samla forna elever vid Lovisa Svenska Lärdomsskola i form av möten och samkväm samt att upprätthålla kontakt med lärosätet, dess lärare och elever. Föreningens syfte är också att stöda nuvarande elever genom olika typ av bidrag.

Wille Grönqvist, du är ordförande sedan våren 2016. Berätta kort om din bakgrund? 
– Jag är född i Pernå, har gått i Lovisa Svenska Samskola.Jobbar numera i eget företag, det heter Freyainvest Oy.

Elevförbundet behöver, såsom många andra föreningar, nya medlemmar. Hur lockar man nya aktiva, vilka är utmaningarna?
– Alla som har intresse av att träffa forna elever och upprätthålla kontakt till Lärdomsskolan borde vara med i elevförbundet. Att få ut  detta budskap till potentiella nya medlemmar är extra viktigt.

Vad fick dig att gå med i elevförbundet och vad tycker du att verksamheten där hittills gett dig? 
– Hörde om elevförbundet av en god vän, kom med den vägen. Verksamhetsfilofofin, som skrevs redan 1945 är ok, men elevförbundet behöver en ”vitaminkur” i dag.

Hur önskar du att elevförbundets verksamhet ser ut om 10-15 år? 
– I princip som i dag, men med aktiva medlemmar  som är många fler. Vi har om 10-15 år skapat en bättre gemenskap bland forna elever vid Lovisa Svenska  Lärdomsskola.

Lovisa svenska lärdomsskolas årsmöte arrangeras den 8 april på Ostrobothnia i Helsingfors. Före mötet görs ett besök på museet för samtidskonst, Kiasma.
Mera information om mötet finns inom kort på elevförbundets hemsida. Där finns också alla uppgifter som behövs för den som vill medlem.

Käsityökauppa mistä löytyy jokaiselle jotakin / Här finns något för var och en

Jaana Klami Rouva Hulda Huoleton-nimisestä liikkeestä vastaa viiteen kysymykseen.
Ett sammandrag på svenska finns längst ner på sidan.
Jaana Klami käsityöiikkeessä Rouva Hulda Huoleton. Jaana Klami i hantverksaffären Rouva Hulda Huoleton. Foto: Carita Liljendahl

Jaana Klami käsityöiikkeessä Rouva Hulda Huoleton. Jaana Klami i hantverksaffären Rouva Hulda Huoleton. Foto: Carita Liljendahl

Käsityöliike Rouva Hulda Huoleton sijiatsee Aleksanterinkadulla 5 Loviisassa. Kuinka Hulda Huoletonta on otettu vastaan Loviisassa? 
huldah_4

– Rouva Hulda Huoleton avasi ovensa 1.11.2016 viikon mittaisilla avajaisilla ja jo ensimmäisenä päivänä oli lähes 100 kävijää. Loviisalaiset ovat ottaneet puodin ilahtuneina vastaan. Halusimme avata Loviisaan tällaisen käsityöläisten, taiteilijoiden ja tuottajien puodin, koska vastaavaa ei kaupunkialueella ole. Osa loviisalaisista oletti ja mahdollisesti luulee yhä, että olimme pop up -myymälä, mutta olemme tulleet jäädäksemme.

huldah_1

Mitä kaikkea löytyy kaupasta ja montako myyjää teitä on? 

– Puodista löytyy yli 20 tekijän persoonallisia ja jopa uniikkeja tuotteita laidasta laitaan. Elintarvikkeita, erilaisia käsitöitä ja taidetta, sekä vanhaa tavaraa. Tuotteita tulee koko ajan lisää ja uutta sen mukaan, mitä puotilaiset keksivät tehdä.

Jokainen osallistuu puodin kuluihin tasapuolisesti ja tekee muutaman myyntivuoron kuukaudessa. Rouva Hulda Huoleton on siis meidän kaikkien puoti, johon voi panostaa kiinnostuksensa ja resurssiensa mukaisesti. Tällainen puoti mahdollistaa tekijöiden saavan tuotteitaan esille kohtuuhintaan. Uusia tekijöitä otamme mukaan, jos puotiin mahtuu ja esim. tuote on sellainen, jollaista puodissa ei vielä ole.

huldah_2

Olet itse yksi myyjistä, kerro vähän taustastasi.
– Itse olen yrittäjä ja koordinoin toiminnan. Olen koko ikäni tehnyt erilaisia käsitöitä ja nykyään mm. erilaisia huovutustöitä Hupakko-nimellä.

Suomalainen käsityö on yleensä hyvin arvostettu, eikä välttämättä kallis. Mitä ostetaan eniten? Mitä asiakas kaipaa/onko haluttu jotain mitä liikkeestä ei ole löytynyt? 

– On ollut ilo huomata, että jokaisen tekijän tuotteet miellyttävät jotakuta. Ennen joulua ihmiset ostivat erityisesti kasseja ja pussukoita, huovutettuja tossuja ja lapasia, villasukkia ja neulottuja pöllöjä, sekä kynttilöitä. Erilaisia elintarvikkeita meni runsaasti. Myös vanhat tavarat kiinnostivat. Nyt on kiinnostus herännyt puutöitä ja takorautaesineitä kohtaan ja niistä on tehty tilauksia tekijöille. Hunajaa ja mehua ihmiset hakevat säännöllisesti ja ovat löytäneet myös vaatteet, joita meillä alkaa olla enenevässä määrin kun mennään kevättä kohti.

huldah_3

Hintahaitari on laaja. Jo muutamalla eurolla saa tuotteen, joka on laadukasta suomalaista käsityötä.

Tilaustöitä kysellään ja voi kysellä minun kauttani. Selvitän, onko tilaus mahdollinen ja välitän tilaajan yhteystiedot tekijälle.

Kerro aukioloajoista – tuletteko pitämään kesällä auki useampana päivänä/oletteko miettineet nettikauppaa?

– Tällä hetkellä olemme suljettu maanantaisin ja keskiviikkoisin. Muulloin olemme auki arkisin  klo 11-17, la 10-14 ja su 12-15. Toukokuusta alkaen olemme auki joka päivä.

– Nettikauppa on ajatuksena kiinnostava. Kaikilla tekijöillä ei välttämättä resurssit riitä nettikauppaan. Mutta uskon, että sellaisen laitamme jossain välissä. Toinen Rouva Hulda Huoleton on tuloillaan Karhulan torin laidalle toukokuussa. Siellä tulee olemaan osa Loviisan Huldalaisista, mutta myös uusia tekijöitä.

huldah_5

– Olemme facebookissa. Kotisivutkin on tekeillä.

Jaana Klami kertoo myös että Rouva Hulda Huoleton -nimi juontaa lapsuuden laulutunneilta ja laulukokeista.

– Vaikka sukumme on yleisesti ottaen hyvinkin musikaalista, minua tämä ei ikävä kyllä koske. Rouva Hulda Huoleton -laulu oli minun pelastukseni koko alakoulun ajan.
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
I början av november 2016 öppnades hantverksaffären Rouva Hulda Huoleton sina dörrar på Alexandersgatan 5 i Lovisa. Affären fick ett gott mottagande i Lovisa. I motsats till vad många trodde i början är det inte bara frågan om en pop up-affär.
huldah_7

Jaana Klami är företagare och en av dem som säljer i affären och som koordinerar verksamheten där. Hon säger att affären ännu den här tiden på året är stängd om måndagar och onsdagar, men från och med maj månad håller butiken öppet alla dagar.

För tillfället säljs det i affären produkter av tjugo olika hantverkare. Utöver handarbeten säljs även konst, livsmedel och vintage. Nya produkter dyker kontinuerligt upp.
De som säljer i affären delar också på arbetstiderna där.

huldah_6

Det finns produkter i alla prisklasser. De förmånligaste kostar bara några euro.

I framtiden är det inte omöjligt att Rouva Hulda Huoleton öppnar en butik på nätet. Men tillsvidare fungerar det här konceptet. Affären har en Facebooksida och så småningom blir också en hemsida aktuell.

Nainen – rakastu itseesi! / Som kvinna får du gärna bli förtjust i dig själv

Heidi Niemi Ruotsinpyhtäältä on Pin-Up Garagen omistaja. Tarina siitä miten yritys syntyi voit lukea hänen kotisivultaan. Sivustolla on myös blogi, uutiset, verkkokauppa ynnä muuta mielenkiintoista. Tässä Heidi vastaa viiteen kysymykseen.

Heidi Niemi från Strömfors äger företagt Pin-Up Garage. Berättelsen om hur företaget föddes kan du ta del av på hennes hemsida. Texterna är på finska och engelska. Där finns också en blogg, en nätbutik, nyheter och annat intressant.
Längst ner på den här sidan hittar du en kort resumé på svenska av de svar Heidi gett i serien Fem frågor.

Foto: Marko Laukkanen

Foto: Marko Laukkanen

Olet sanonut että jokaisessa naisessa on jotain kaunista ja tätä haluat saada esiin. Mitä haluat sanoa tavallisten suomalaisten naisten itsetunnosta? Miksi se ei aina ole niin hyvä kuin ehkä voisi olla?

– Uskon, että huono itsetunto liittyy meidän historiaan ja kulttuuriin. Suomen itsenäisyys on vielä aika nuori, vasta 100 vuotta, siihen asti olemme tottuneet olemaan vieraiden vallan alaisina. Sen jäljet näkyy edelleen koko kansallisessa itsetunnossamme. Kulttuurissamme on ollut paheksuttavaa tuoda itseään ja varsinkin ulkonäköään esiin. Tästä kertoo useat sanonnat, mm. rumat ne vaatteilla koreilee.

– Meidän naisten asema yhteiskunnassa on Suomessa todella hyvä verrattuna moneen muuhun maahan vaikka toki siinäkin on edelleen kehitettävää. Tasa-arvo ei mielestäni kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että meidän naisten tarvitsee luopua naisellisuudestamme ja viedä olemustamme miehekkäämpään suuntaan ollaksemme uskottavia esimerkiksi työelämässä.

Kun Heidi itse oli palkkatyössä hän pukeutui aina hyvin naisellisesti hameeseen ja korkokenkiin ja silti hän sai sanottavansa hyvin perille.

– Meidän kulttuurissamme on myös vaikeaa antaa ja ottaa vastaan positiivisia kommentteja ja ylipäänsä olla tyytyväinen itseensä. Tämän kaiken muuttamiseksi teen yrityksessäni työtä.

Foto: Marko Laukkanen

Jokaisen naisen vartalo on kaunis sellaisenaan, sanoo Heidi Niemi. Foto: Marko Laukkanen

Merkittävä asia naisten itsetunnossa on myös vaatimukset, joita yhteiskunta naisiin kohdistaa esimerkiksi median suunnalta. Arki on usein tasapainottelua työn ja perhe-elämän kanssa ja johonkin väliin pitäisi saada vielä mahtumaan harrastukset ja itsestä huolehtiminen.

Painetta lisää jatkuvat otsikot esimerkiksi siitä miten upeassa kunnossa joku tietynikäinen Hollywood-julkkis on ja kuinka joku prinsessa on heti onnistunut pudottamaan raskauskilonsa. Bussipysäkillä seistessä selän takaa kurkkaa rajusti photoshopattu bikinimalli johon on vaikeaa olla itsään vertaamatta.

– Myös nykyajan fitnesskulttuuri on valitettavasti tuonut mukanaan ääripään kauneusihanteen ja luvan kommentoida toisen vartaloa rumasti. Minusta se on ihan käsittämätöntä. Itse puhun body positive -ajatuksen puolesta voimakkaasti. Mielestäni jokaisen naisen vartalo on kaunis juuri sellaisena kuin sen on, ja tämä koskee kaikkia vartaloita kokoon katsomatta.

Meidät on kaikki luotu täydellisiksi ja kauneusihanteet eivät koskaan ole absoluuttisia vaan usein hyvinkin subjektiivisia. Tärkeintä on arvostaa ja rakastaa sitä omaa kehoa ja pitää siitä hyvää huolta liikkumalla ja syömällä terveellisesti. Kauneus on loppujen lopuksi tunne, ei absoluuttinen mitattavissa oleva määre.

Oma hyvinvointi on helppo hukata kokonaan ja menettää tuntuma omaan naiseuteen kun aina vaan vertaa itseään muihin ja mukautuu muiden vaatimuksiin eikä varaa aikaa myös itsestään huolehtimiseen.

Omaa peilikuvaa alkaa helposti jopa inhoamaan kun kosketus omaan itseen ja omat tarpeet häviää taka-alalle.

– Olen itsekin tasapainoillut asian kanssa ja siksi tiedän että kyseessä on kuitenkin valinta ja suhtautumisen omaan itseen voi muuttaa. Kun hoitaa myös itseään niin pystyy myös antamaan itsestään enemmän. Naisen elämä ei kuulu olla pelkkää antamista, itseasiassa feminiinienergiaan kuuluu vastaanottaminen ja se on usein meillä suomalaisilla naisilla hukassa. Siihen on kuitenkin tärkeää kiinnittä huomiota ja opetella myös ottamaan hyvää vastaan jotta voi elää hyvää ja tasapainoista elämää.

Heidi toteaa että elämään tulee aivan uutta virtaa kun rakastuu ensin itseensä.

– Tämä on minun yritykseni ydinsanoma ja minun elämäntehtäväni. Opetan naisia näkemään heissä olevan kauneuden, pitämään itsestään huolta kokonaisvaltaisesti ja ottamaan itselleen aikaa.

Foto: Maria Kimalle

Vaatteiden pitää korostaa vartalon parhaat puolet. Foto: Maria Kimalle

Mitkä ovat tavallisimmat reaktiot kun asiakas  on käynyt luonasi ja olet stailannut häntä? 

– Parasta työssäni on tosiaan se, kun näen naisen silmiin syttyvän sen ihanan tiukkeen ja tyytyväisyyden siihen mitä sielät peilistä näkyy. Kuvauksissa teen asiakkaalle meikin, kampauksen ja stailaan vaatteet sekä ohjaan vartaloa kauniisti esiintuoviin poseerauksiin. Monesti kun näytän asiakkaalle kuvaa kamerasta jonka olen juuri hänestä ottanut, kuuluu ihastunut huokaus: ”Oi, olenko tuossa tosiaan minä?”.

Vaatekaupassani taas on ihanaa auttaa naisia oppimaan pois meille mediassa opetetuista täysin vääristä pukeutumismalleista. Meidät opetetaan etsimään virheitä kehostamme ja peittämään niitä väljillä vaatteilla. Itse autan naisia löytämään parhaat puolensa ja korostamaan niitä.

Moni esimerkiksi kokee, että vyötärö on kadonnut johonkin ja luulee, ettei sitä edes ole. Kyllä se meiltä kaikilta löytyy, mutta moni etsii sitä lantiolta. Usein vyötärö, joka on kapein kohta vartalossamme, on piilossa väljän tunikan tms. alla. Ja väljyys pukeutumisessa aina suurentaa.

Kun naiset näkevät itsensä kauniissa naisellisissa vaatteissa jotka korostaa vartalon parhaat puolet, on aivan mahtavaa nähdä se ilme joka muuttuu kun silmiin tuleekin se tyytyväisyys ja kasvoille hymy. Eräskin asiakkaani sanoi että hän on nähnyt vain filmitähtien näyttävän näin hyvältä. Nyt hän sai itselleen sen filmitähtilookin!

Mitkä ovat tavallisimmat kysymykset joihin saat vastata kun käytetään sanat Pin-Up?
– Moni on kiinnostunut minun koulutuksesta ja siitä miten itse aikanaan kiinnostuin pin-upista ja mikä sai minut perustamaan yritykseni. Olen vaatetussuunnittelija ja olen tutkinut pin-up-kuvia Helsingin yliopistolla taidehistorian kandidaatintutkielmassani. Vintage-tyylistä innostuin kuitenkin jo lapsena, sillä olen puoliksi mummoni kasvattama ja sitä kautta kasvoin kaikkien ihanien vanhan ajan esineiden keskellä.

Foto: Maria Kimalle

Foto: Maria Kimalle

Mikä on sinun mielestäsi parasta Ruukissa missä asut?

– Esteetikkona ihastuin Ruukissa ensimmäiseksi sen kauneuteen. Rakennukset ja luonto ovat kerrassaan hurmaavat! Ja samoin koko Loviisa, varsinkin sen vanha kaupunki on vienyt sydämeni aivan kokonaan. Olen aina unelmoinut että saisin asua vanhassa kauniissa puutalossa ja nyt unelmani on tullut toteen.

Heidi pitää myös rauhallisuudesta.

– Näin vanhemmiten en kaipaa kaupungin hälinää vaan on ihanaa saada olla ja elää täällä pienen kylän rauhassa. Voin milloin vaan poiketa vaikka metsään lenkille aistimaan luonnon rauhoittavaa vaikutusta. Myös yhteisöllisyys on ihan omaa luokkaansa täällä Ruukissa. En olisi Helsingissä koskaan saanut niin paljon apua naapureilta kuin mitä täällä olen saanut. Siellä oli joskus vaikeaa saada naapurit edes moikkaamaan rappukäytävässä.

Kun Heidi muutti Ruukkin hän ei tuntenut ketään, mutta nyt hän on jo saanut useita sydänystäviä kylältä.

– Täällä on myös kivoja tapahtumia ympäri vuoden, erityisesti tietenkin kesällä. Loviisan kaupunki on mielestäni myös hyvin aktiivinen tapahtumien suhteen, esim. Loviisan joulukodit -tapahtuma ja Ruukin joulumarkkinat olivat oikea menestys. Kiitos siitä heille.

Mitä tykkäät tehdä vapaa-aikanasi, silloin kun et ole töissä, etkä mieti asioita jotka liittyvät siihen?

– Yrittäjänä olen oppinut kantapään kautta sen, että varaan kalenteriin aikaa myös vapaa-ajalle. Jos en pidä välillä vapaapäiviä niin uuvun eikä minulla ole antaa asiakkaille niin paljon kuin haluaisin. Siksi puhunkin oman ajan ja hyvinvoinnista huolehtimisen tärkeydestä ja pyrin myös elämään kuten opetan.

– Koska olen itse tehnyt harrastuksestani ammatin, joudun ihan tietoisesti yrittää keskittyö johonkin muuhun. Vapaa-aikana yleensä joko ihan vaan lepään omassa rauhassa, tai sitten teen jotain mikä ei yhtään liity työhön. Esim. tapaan ystäviäni, joogaan, meditoin, käyn lenkillä, treenaan studiollamme burleskia ja kuntosalitreeniä, luen inspiroivia kirjoja, ja kesäisin käyn vaikkapa kalassa. Ja ensi kesän tavoitteenani on taas saada alleni H-D-moottoripyörä. Silloin minutkin tullaan näkemään housuissa hameen sijaan.

Foto: Ani Koivisto / Pin Me Up Photography

Meidät on kaikki luotu täydellisiksi ja kauneusihanteet eivät koskaan ole absoluuttisia vaan usein hyvinkin subjektiivisia. Foto: Ani Koivisto / Pin Me Up Photography

Heidi Niemi säger att det dåliga självförtroende som många finländare har, och kanske då särskilt kvinnorna, hör ihop med vår kultur och vår historia. Vi är inte vana vid att ge eller att få positiva kommentarer eller att vara nöjda med oss själva.

Om en kvinna vill känna sig jämställd med en man ska hon inte behöva ge avkall på sin kvinnlighet till exempel för att vara trovärdig i arbetslivet.

Hon säger att även media och reklam skapar press för kvinnor. Man skriver om hur en Hollywoodstjärna snabbt lyckats bli av med sina extra kilon efter graviditeten, bilder behandlas i Photoshop och fitnesskulturen frodas.

– Tyvärr har det också blivit allt vanligare att man kommenterar andras kroppar på ett fult sätt. Det tycker jag är ofattbart. Jag lyfter själv fram body-positive tankesättet. Varje kvinnas kropp är vacker som sådan, vare sig den är liten eller stor.

Då en kvinna ska välja kläder ska hon inte tänka på att dölja vissa partier. Stora plagg gör att hon ser större ut. Och midjan – den finns hos alla men kanske inte där som vi tror.

I Strömfors känner sig Heidi Niemi hänförd av den vackra naturen, lugnet och alla gamla byggnader. Hon bor själv i ett gammalt hus och längtar inte tillbaka till Helsingfors där hon knappt kände grannarna. I Strömfors bruk har hon fått massor av nya vänner.

Gambian Loviisa-koulu / Lovisaskolan i Gambia

I Gambia finns en skola som heter Future Starts Now Gambia. I Finland kallas den Lovisa-skolan i Gambia. Jaana Kapari-Jatta och Janne Lepola svarar på fem frågor om verksamheten.
Läs på svenska om projektet längst ner på sidan.

Gambiassa toimii koulu nimeltään Future Starts Now Gambia. Suomessa se tunnetaan nimellä Gambian Loviisa-koulu. Kysymyksiin vastaavat Jaana Kapari-Jatta ja Janne Lepola.

Milloin projektinne lähti käyntiin Gambiassa ja kerro lyhyesti sen taustasta.

– Koulu perustettiin 2012. Sam Jatta ja Jaana Kapari-Jatta perustivat koulun kun saivat lahjoituksena Metropolia-ammattikorkeakoululta tietokoneita.

Osa opiskeiljoista. En del av de studerande. Foto: Eino Ansio.

Osa opiskeiljoista. En del av de studerande. Foto: Eino Ansio.

Miten projekti on edennyt, onko se poikinut uusia ideoita tai projekteja?
– Koulusta on valmistunut nyt 950 oppilasta. Uusia aineita on otettu mukaan opetussuunnitelmaan matkan varrella, muun muassa multimedia, IT, business. Kouluun on jonossa tällä hetkellä 1500 halukasta. Suunnitteilla on satelliittioppilaitoksia ympäri maata. Rotarien avustuksella on saatu koululle aurinkosähköjärjestelmä, joka kattaa kohta koko koulun tarpeen.
Oikealta, från höger: Amie Jatta, Aja Binta, Sabally, Gaddy Sanyang, Foto: Eino Ansio.

Tahto opiskella on kova, kouluun on jonossa tällä hetkellä 1500 halukasta. Ivern att studera är stor, 1500 står på kö till skolan. Foto: Eino Ansio.

Mitkä ovat tulevaisuuden haasteet?

– Toiveena on saada oma koulutalo. Kustannusarvio koululle on 50.000.


Mitkä ovat olleet vuosien aikana suurimmat ilon aiheet, sekä koulua että koko Gambiaa ajatellen?

– Koulun merkitys Gambialle on ollut erittäin suuri. Maalle on valittu demokraattisesti presidentti ensimmäistä kertaa. Tunnetusti koulutus on demokratian perusta. Ilonaiheena erityisesti oppilaiden oppimismotivaatio.

Kuka tahansa voi varmaan tukea tätä projektia. Millä tavalla, ja miten pitää edetä? Mihin rahat pääasiallisesti käytetään?

– Koulua voi tukea kaikki halukkaat. Yhteyttä voi ottaa Janne Lepolaan tai Jaana Kapari-Jattaan. Koulun Facebook-sivuilta saa lisätietoa (Gambian Loviisa-koulu).Loviisalaiset yksityishenkilöt ja yritykset ovat mukavasti mukana tukemassa koulua, mutta tukijoita tarvitaan relusti lisää. Kaikki raha menee lyhentämättömänä koulun hyväksi. Rahalla kustannetaan kaikki koulun toimintaan liittyvät kulut. Koulu on ainoa oppilaille ilmainen IT-alan koulu Gambiassa.
Ivern att lära sig nytt är stor och studiemotivationen hög. Foto. Eino Ansio

Oppilaiden oppimismotivaatio on korkea. Ivern att lära sig nytt är stor och studiemotivationen hög. Foto. Eino Ansio

 

Skolan grundades 2012 då Sam Jatta och Jaana Kapari-Jatta fick datorer som donation av yrkeshögskolan Metropolia.

950 elever har fått examen från skolan. Nya ämnen har kommit till genom åren, bland annat multimedia, IT och business. 1500 står på kö för att få plats i Lovisaskolan. Planer finns på att grunda statellitläroverk runtom i landet. Organisationen Rotary har gett ekonomiskt stöd så att vi kunnat skaffa ett elsystem som baserar sig på solenergi.

Planer finns på att kunna bygga ett eget skolhus. Det beräknas kosta 50.000 euro.

I Gambia har man nyligen fått en demokratiskt vald president. Skolans betydelse för landet är stor. Såsom alla vet är utbildning grunden för demokrati. Det är glädjande att se hur stor motivation eleverna har att lära sig nya saker.

Vem som helst kan stödja skolans verksamhet. Ta kontakt direkt med Janne Lepola eller Jaana Kapari-Jatta. Skolan har en Facebooksida som hittas under Gambian Loviisa-koulu.

– Lovisabor och -företag har ställt upp väldigt bra, men vi behöver ännu fler som ger bidrag, säger Janne Lepola och Jaana Kapari-Jatta. Alla pengar går oavkortat till skolans verksamhet. Skolan är den enda i Gambia som bland annat ger gratis IT-undervisning åt eleverna.

Daniela bloggar och skriver dikter / Daniela ylläpitää blogia ja kirjoittaa runoja

Daniela Ikäheimo är 20 år gammal, hon bor i Liljendal, är en flitig skribent och bloggare. Hon är utbildad bildartesan och har fotografering som hobby. Hon är också politiskt aktiv. Nu studerar hon för att bli närvårdare. Hennes blogg hittar du HÄR.

Daniela Ikäheimo on 20 vuotta vanha, hän asuu Liljendalissa ja kirjoittaa paljon, muun muassa runoja. Hän ylläpitää myös blogia ruotsiksi, se löytyy tästä.

Daniela Ikäheimo svarar på fem frågor. Foto: Frans Ikäheimo.

Daniela Ikäheimo svarar på fem frågor. Foto: Frans Ikäheimo.

Du har bloggat sedan 2009. Vad handlar din blogg om? Varför är det roligt att blogga?
– Min blogg handlar mest om min vardag, men andra inlägg kan också förekomma exempel något viktigt ämne jag har valt att ta upp, recept och tips på något jag tyckte var relevant.
Sedan har jag då även min kreativa blogg där jag satsar mera på poesi, fotografering, texter och sådant. Jag tycker om att blogga för då får jag göra två saker som jag gillar, alltså skriva och fotografera.

Danielan blogi kertoo hänen arkielämästään. Hänellä on myös toinen, enemmän luova, blogi missä esintyy runoja. Bloggaaminen on hänen mielestään kivaa koska siinä voi yhdistää kirjoittaminen ja kuvaaminen.


Du skriver också dikter. Hur kommer det sig att du började skriva, vad är det som fascinerar dig i skrivandet? 
– Mitt intresse för att skriva började i lågstadiet, jag insåg att det var roligt att skriva. 2009 började jag även skriva poesi, och jag fastnade för det. 2012 fick jag ett tips av en vän på nätet om sidan poeter.se och blev medlem där. Utan den sidan skulle jag inte ha kommit så långt med poesin som jag gjort i dag. Tack vare den sajten har jag fått medverka i fem antologier. Den senaste som kom ut i år handlade om att man skulle skriva ett brev.

BREV – Poetisk antologi med 140 brev av Johanna Piper, Daniel Lyrstedt (Häftad).

Daniela kiinnostui kirjoittamisesta jo ala-asteella. 2009 hän sai vihjeen ystävältä joka kertoi sivustosta poeter.se, ja alkoi kirjoittaa myös runoja.

Du är utbildad bildartesan men ska nu också bli närvårdare. Hur ser du på din framtid? Om du kunde välja fritt – vilket skulle då vara ditt drömjobb?
– Jag studerar första året för att bli närvårdare. När jag blir klar med studierna ska jag jobba några år som vårdare och på sidan om som politiker. Men jag ser även min blogg och poesin som ett slags jobb.Jag vill vidga mina vyer också där på något sätt.

Daniela opiskelee lähihoitjaksi ja haluaa muutaman vuoden päästä työskennellä hoitoalalla. Mutta politiikka kiinnostaa myös ja tavalla tai toisella sekä blogi että runot luovat hänelle tekemistä.

Vad är det bästa med Lovisa och Liljendal? Vad saknar du där du bor? Finns det tillräckligt med möjligheter till aktivitet för unga i din ålder?
– Allt är ganska nära var man bor i Liljendal. Vi har en butik, ett bibliotek och en skola. Det är jättebra och jag hoppas vi får hålla kvar allt det här. I Lovisa finns de större matbutikerna och de ligger på helt okej avstånd. I Liljendal finns det nog inte riktigt tillräckligt med aktiviteter för unga, det skulle gärna få finnas fler.

Danielan mielestä kaikki on lähellä Liljendalissa. Hän toivoo että kauppa, koulu ja kirjasto ovat palveluita jotka säilyvät. Loviisaan ei ole pitkä matka, mutta nuorisolle voisi olla enemmän tekemistä Liljendalissa.

Hur kom det sig att du gick med i politiken? Vad har tiden där gett dig? Hur motiverar och engagerar du andra unga att bli intresserade av politik?
– Jag ville ha möjlighet att påverka, tyckte att vissa saker i samhället kunde ändras eller förbättras. Engagera andra ungdomar kan jag genom att prata om samhällsfrågor med dem och få dem att förstå att om det är något som man vill ändra på så kanske det går. Även unga kan via politiken påverka samhället.

Politiikan avulla myös nuori ihminen voi vaikuttaa asioihin. Daniela keskustelee mielellään erilaisista asoista toisten nuorten kanssa ja muistutaa heitä siitä että vaikuttamisen mahdollisuuksia on, varsinkin politiikan kautta.

Skolans blogg kan lyfta fram det positiva / Koulun blogi voi nostaa kivat jutut esiin

Ruotsinkielinen yläkoulu Lovisanejdens högstadium ylläpitää melko uutta blogia. Pääset tutustumaan siihen tämän linkin kautta.

– Haluamme olla näkyvästi esillä sosiaalisessa mediassa myös positiivisessa mielessä, sanoo opettaja Rolf Blauberg, joka on yksi kolmesta ohjaajasta. Koulustamme on viime aikoina julkaistu aika paljon negatiivisia uutisia, varsinkin sisäilmaongelmien takia.

Lovisanejdens högstadiumin oppilaat ja osa opettajista kirjoittavat sekä koulun arkirutiineista että juhlatapahtumista. Kohderyhmänä ovat loviisalaiset, sekä nuoret että vähän vanhemmat ihmiset.

– On kiva todeta, että blogia luetaan. Eräs haaste on saada tekstiä ja kuvia julkaistua säännöllisesti, mutta kyllä sekin ajan kanssa onnistuu.

Kirjoitatteko koulussanne blogia? Onko teillä Facebook-sivustot? Haluatteko niille enemmän näkyvyyttä? Lähetä linkkinne osoitteeseen liljendahl.carita@gmail.com niin julkaisemme niitä täällä.

Skriver ni en blogg i din skola? Har ni Facebook-sidor som ni vill få synlighet för? Skicka länken till liljendahl.carita@gmail.com, så publicerar vi den här.

Kolmesta opettajaohjaajasta kaksi. Två av tre handledande lärare. Johan Halmén, Rolf Blauberg ja kuvausta puuttuu, från bilden saknas Roberta Roo. Foto: Carita Liljendahl

Kolmesta opettajaohjaajasta kaksi. Två av tre handledande lärare. Johan Halmén ja Rolf Blauberg. Kuvasta puuttuu, från bilden saknas Roberta Roo. Foto: Carita Liljendahl

LNH har startat en blogg. Den hittas här.
Hur föddes idén och varför valde ni ratata.fi som plattform?
– Under det senaste året har skolan främst figurerat i media i negativa sammanhang. Det har varit problem med inneluften och elever som inte klarar av att vistas i byggnader. Grejer med chockvärde.

Inför höstterminen föddes idén om att ge skolan mer synlighet på sociala medier. En delorsak var att vi ville lyfta fram allt det positiva som pågår i skolan varje dag. Vi har fantastiska elever och engagerade lärare som dels har överträffat sig själva i flexibilitet och kreativitet det senaste halvåret, dels har fortsatt utveckla skolan och sina arbetsmetoder trots den utmanande situationen.

Naturligtvis hoppas vi som ansvarar för sociala medier i skolan att bloggen och vår instagramprofil i fortsättningen ska bli alltmer elevdrivna. Som det ser ut just nu producerar vi merparten av materialet, men hoppas att eleverna blir inspirerade när de ser hurdana texter vi har på bloggen. Vi kommer också att publicera lyckade elevarbeten, till exempel texter, bilder och videor på bloggen.

Att det blev just ratata.fi beror bland annat på att portalen är finlandssvensk, bloggverktyget är relativt enkelt att använda och att två av oss handledare driver bloggar på portalen. Valet kändes både lätt och ganska självklart, faktiskt.

Vad handlar bloggen om?
– Om vår skola. Om saker som händer här. Om vardag och fest, det som är rutin och det som är guldkant. Vi har inte dragit några skarpa eller absoluta gränser vad innehållet beträffar, men hoppas på mycket elevproducerat material och innehåll som skänker mervärde till vår skola och hela kommunen. Meningen är ju att vem som helst ska kunna titta in och kanske få en uppfattning om vad vi sysslar med.

Vem skriver i den och hur ofta har ni tänkt publicera inlägg?
– Både elever och lärare. Hittills har det främst varit Rofa, men vi hoppas och litar på att fler skribenter ska engagera sig. Allra mest hoppas vi på att alla elever som har något att berätta skulle vilja skriva för bloggen.

Med tidigare erfarenhet av sociala medier vet vi att det är viktigt att uppdatera regelbundet. Vi skulle gärna publicera något varje arbetsdag, men inser att varannan dag antagligen är mer realistiskt.

Skärmpdump av LNH-bloggens startsida.

Skärmpdump av LNH-bloggens startsida.

Till vilken publik riktar sig bloggen? Unga, gamla, alla åldrar?
– Vår primära målgrupp är alla Lovisabor. Alla åldrar. Naturligtvis finns det en del material som är vinklat så att det kanske riktar sig främst till våra elever, men andra inlägg kan vara av intresse för en bredare publik. Till exempel inläggen som skrevs i anslutning till att läsambassadören besökte skolan kan vara till nytta för vem som helst som vill stöda en ung persons läsutveckling eller själv utvecklas som läsare.

Vi hoppas att bloggen ska vara ett fönster genom vilket kommuninvånarna kan kika in i skolan och bilda sig en uppfattning om hur vardagen ser ut just idag.

Vad känns roligt och lätt med en blogg? Vad är mer krävande?
– Det är roligt att märka att folk läser. Det som kanske är krävande är att få till en regelbunden uppdateringstakt, men det räknar vi med att löser sig med tiden bara vi får det där med att publicera elevtexter satt i system.