Käsityökauppa mistä löytyy jokaiselle jotakin / Här finns något för var och en

Jaana Klami Rouva Hulda Huoleton-nimisestä liikkeestä vastaa viiteen kysymykseen.
Ett sammandrag på svenska finns längst ner på sidan.
Jaana Klami käsityöiikkeessä Rouva Hulda Huoleton. Jaana Klami i hantverksaffären Rouva Hulda Huoleton. Foto: Carita Liljendahl

Jaana Klami käsityöiikkeessä Rouva Hulda Huoleton. Jaana Klami i hantverksaffären Rouva Hulda Huoleton. Foto: Carita Liljendahl

Käsityöliike Rouva Hulda Huoleton sijiatsee Aleksanterinkadulla 5 Loviisassa. Kuinka Hulda Huoletonta on otettu vastaan Loviisassa? 
huldah_4

– Rouva Hulda Huoleton avasi ovensa 1.11.2016 viikon mittaisilla avajaisilla ja jo ensimmäisenä päivänä oli lähes 100 kävijää. Loviisalaiset ovat ottaneet puodin ilahtuneina vastaan. Halusimme avata Loviisaan tällaisen käsityöläisten, taiteilijoiden ja tuottajien puodin, koska vastaavaa ei kaupunkialueella ole. Osa loviisalaisista oletti ja mahdollisesti luulee yhä, että olimme pop up -myymälä, mutta olemme tulleet jäädäksemme.

huldah_1

Mitä kaikkea löytyy kaupasta ja montako myyjää teitä on? 

– Puodista löytyy yli 20 tekijän persoonallisia ja jopa uniikkeja tuotteita laidasta laitaan. Elintarvikkeita, erilaisia käsitöitä ja taidetta, sekä vanhaa tavaraa. Tuotteita tulee koko ajan lisää ja uutta sen mukaan, mitä puotilaiset keksivät tehdä.

Jokainen osallistuu puodin kuluihin tasapuolisesti ja tekee muutaman myyntivuoron kuukaudessa. Rouva Hulda Huoleton on siis meidän kaikkien puoti, johon voi panostaa kiinnostuksensa ja resurssiensa mukaisesti. Tällainen puoti mahdollistaa tekijöiden saavan tuotteitaan esille kohtuuhintaan. Uusia tekijöitä otamme mukaan, jos puotiin mahtuu ja esim. tuote on sellainen, jollaista puodissa ei vielä ole.

huldah_2

Olet itse yksi myyjistä, kerro vähän taustastasi.
– Itse olen yrittäjä ja koordinoin toiminnan. Olen koko ikäni tehnyt erilaisia käsitöitä ja nykyään mm. erilaisia huovutustöitä Hupakko-nimellä.

Suomalainen käsityö on yleensä hyvin arvostettu, eikä välttämättä kallis. Mitä ostetaan eniten? Mitä asiakas kaipaa/onko haluttu jotain mitä liikkeestä ei ole löytynyt? 

– On ollut ilo huomata, että jokaisen tekijän tuotteet miellyttävät jotakuta. Ennen joulua ihmiset ostivat erityisesti kasseja ja pussukoita, huovutettuja tossuja ja lapasia, villasukkia ja neulottuja pöllöjä, sekä kynttilöitä. Erilaisia elintarvikkeita meni runsaasti. Myös vanhat tavarat kiinnostivat. Nyt on kiinnostus herännyt puutöitä ja takorautaesineitä kohtaan ja niistä on tehty tilauksia tekijöille. Hunajaa ja mehua ihmiset hakevat säännöllisesti ja ovat löytäneet myös vaatteet, joita meillä alkaa olla enenevässä määrin kun mennään kevättä kohti.

huldah_3

Hintahaitari on laaja. Jo muutamalla eurolla saa tuotteen, joka on laadukasta suomalaista käsityötä.

Tilaustöitä kysellään ja voi kysellä minun kauttani. Selvitän, onko tilaus mahdollinen ja välitän tilaajan yhteystiedot tekijälle.

Kerro aukioloajoista – tuletteko pitämään kesällä auki useampana päivänä/oletteko miettineet nettikauppaa?

– Tällä hetkellä olemme suljettu maanantaisin ja keskiviikkoisin. Muulloin olemme auki arkisin  klo 11-17, la 10-14 ja su 12-15. Toukokuusta alkaen olemme auki joka päivä.

– Nettikauppa on ajatuksena kiinnostava. Kaikilla tekijöillä ei välttämättä resurssit riitä nettikauppaan. Mutta uskon, että sellaisen laitamme jossain välissä. Toinen Rouva Hulda Huoleton on tuloillaan Karhulan torin laidalle toukokuussa. Siellä tulee olemaan osa Loviisan Huldalaisista, mutta myös uusia tekijöitä.

huldah_5

– Olemme facebookissa. Kotisivutkin on tekeillä.

Jaana Klami kertoo myös että Rouva Hulda Huoleton -nimi juontaa lapsuuden laulutunneilta ja laulukokeista.

– Vaikka sukumme on yleisesti ottaen hyvinkin musikaalista, minua tämä ei ikävä kyllä koske. Rouva Hulda Huoleton -laulu oli minun pelastukseni koko alakoulun ajan.
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
I början av november 2016 öppnades hantverksaffären Rouva Hulda Huoleton sina dörrar på Alexandersgatan 5 i Lovisa. Affären fick ett gott mottagande i Lovisa. I motsats till vad många trodde i början är det inte bara frågan om en pop up-affär.
huldah_7

Jaana Klami är företagare och en av dem som säljer i affären och som koordinerar verksamheten där. Hon säger att affären ännu den här tiden på året är stängd om måndagar och onsdagar, men från och med maj månad håller butiken öppet alla dagar.

För tillfället säljs det i affären produkter av tjugo olika hantverkare. Utöver handarbeten säljs även konst, livsmedel och vintage. Nya produkter dyker kontinuerligt upp.
De som säljer i affären delar också på arbetstiderna där.

huldah_6

Det finns produkter i alla prisklasser. De förmånligaste kostar bara några euro.

I framtiden är det inte omöjligt att Rouva Hulda Huoleton öppnar en butik på nätet. Men tillsvidare fungerar det här konceptet. Affären har en Facebooksida och så småningom blir också en hemsida aktuell.

Suomi 100 vuotta Loviisassa – Finland 100 år i Lovisa

Loviisan Tanssiopisto juhlistaa Suomen itsenäisyyden 100 vuotta juhlanäytöksellä, joka perustuu Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -teoksesta tehtyyn versioon työnimellä Noin seitsemän sisarta. Lopputulos nähdään Tanssiopiston kevätnäytöksessä huhtikuussa 2017.

Valokuvataiteilija Janne Lehtinen on kuvannut Loviisan Tanssiopiston näytöksiä koko toiminnan ajalta. Kuvista kootun näyttelyn keskeisinä ajatuksina on tehdä katoavat hetket näkyviksi, pysyviksi ja jakaa ne. Näyttely on ollut avoinna Almin talolla.

Janne Lehtisen kuvia Loviisan Tanssiopistosta on ollut esilllä Almin talolla. Foto: Sara Lindborg

Janne Lehtisen kuvia Loviisan Tanssiopistosta on ollut esillä Almin talolla. Foto: Sara Lindborg

Vaikka näyttely on jo ohi Loviisassa tapahtuu vielä paljon koko juhlavuoden aikana.

Loviisa on täynnä monenlaista menoa ja kohtaamisia, tanssia, musiikkia, teatteria, luentoja sekä näyttelyitä. Loviisan kaupunki rakentaa juhlavuoden ohjelman yhdessä eri toimijoiden, asukkaiden ja yhdistysten kanssa.

Loviisan Tanssiopiston juhlanäytöksen lisäksi nähdään muun muassa myös Ruukinmyllyn kesäteatterin Suomi 100 -produktio Keihäsmatkat, jota varten kerätään yleisön tarinoita legendaarisilta etelänmatkoilta.

Loviisan Suomi 100 -ohjelma täydentyy ja tarkentuu juhlavuoden kuluessa. Ajankohtaiset tiedot juhlavuoden tapahtumista löytyvät osoitteesta www.loviisa.fi/Suomi100 sekä tapahtumakalenterista www.evenemax.fi

Tutustu myös juhlavuoden Suomi 2017 kalenteriin – sekin täydentyy jatkuvasti.

Janne Lehtinens fotografier av Lovisa dansinstitut 10 år. Fotot på Almska gården är taget av Sara Lindborg.

Janne Lehtinens fotografier av Lovisa dansinstitut 10 år. Fotot på Almska gården är taget av Sara Lindborg.

Lovisa dansinstitut firar 10 års verksamhet i år. En utställning i anknytning till den, med fotografier av Janne Lehtinen, har visats på Almska Gården.

Institutet har en jubileumsuppvisning i april. Den bygger på berättelsen om Aleksis Kivis Sju Bröder, men har fått namnet ”Noin seitsemän sisarta” (på svenska ”Ungefär sju systrar”).

Lovisa stad arrangerar också rikligt med program åt invånare och besökare i alla åldrar under jubileumsåret Finland 100. Det bjuds på dans, musik, teater, föreläsningar och utställningar. Jubileumsåret firas under temat ”Vi gör tillsammans!”.  Programmet för jubileumsåret byggs upp tillsammans med invånarna, föreningar och olika aktörer.

På Lovisa stads webbsidor www.loviisa.fi/Finland100 och evenemangskalender www.evenemax.fi finner du aktuella uppgifter om evenemangen under jubileumsåret.

Bekanta dig också med den nationella kalendern för Finland 100 år – också den uppdateras kontinuerligt.

2017 bjuder på mycket dans, musik och kultur av olika slag. Kuva on Janne Lehtisen näyttelystä Almin Talolla. Bilden är från utställningen på Almska Gården där Janne Lehtinen visade foton i samband med dansinstitutets 10-års jubileum.

2017 bjuder på mycket dans, musik, teater, föreläsningar och utställningar av olika slag i Lovisa. 2017 Loviisa on täynnä monenlaista menoa ja kohtaamisia, tanssia, musiikkia, teatteria, luentoja sekä näyttelyitä. Kuva on Janne Lehtisen näyttelystä Almin Talolla. Bilden är från utställningen på Almska Gården där Janne Lehtinen visade foton i samband med dansinstitutets 10-års jubileum.

Hiihtolomalla tapahtuu / Det händer på sportlovet

Loviisan kaupunki tarjoaa paljon tekemistä lapsille ja nuorille hiihtolomalla.
Ilmoittautumisaika on saattanut mennä umpeen tiettyihin tapahtumiin, mutta kannattaa kysellä onko vapaita paikkoja vielä.
Tekemistä on silti paljon, myös sellaista mihin voi osallistua ilman ennakkoon ilmoittautumista.
Koko viikon ohjelma löytyy tästä.

Lovisa stad arrangerar många aktiviteter för barn och unga under sportlovet.
Anmälningstiden till vissa evenemang kan ha gått ut, men det lönar sig att fråga om lediga platser finns kvar.
Det finns också mycket sådant att göra som man inte behöver anmäla sig till på förhand.
Sportlovsveckans program finns här.

Mia Nybondas ja Jaana Klami. Foto: Carita Liljendahl

Mia Nybondas ja Jaana Klami. Foto: Carita Liljendahl

Aleksanterinkadulla järjestetään lauantaina 25 helmikuuta koko perheen tapahtuma. Lapsille on luvassa muun muassa poniajelua pientä korvausta vastaan. Paistetaan lettuja ja myydään grillimakkaraa.

– Tammikuu ja helmikuu ovat aika hiljaisia, joten haluamme tällä tavalla houkutella ihmisiä ulos, sanovat Mia Nybondas ja Jaana Klami jotka ovat kaksi yrittäjää kadulla.

Kadun liikkeistä löytyy erikoistarjouksia. Täyttämällä kuponkeja osallistut arvontaan.
Kadulla on myös kirpparipöytiä ja erilaisia käsitöitä myytävänä.
Tapahtuma alkaa kello 10 ja päättyy kello 14. Silloin osa kadusta on suljettu liikenteestä.

På Alexandersgatan arrangeras lödagen den 25 februari ett evenemang för hela familjen.
Barnen kan till exempel rida på ponny mot en liten avgift. Man steker plättar och säljer grillkorv.

– Januari och februari är rätt stillsamma månader, säger Mia Nybondas och Jaana Klami som är två av företagarna på gatan. Genom jippot vill vi locka ut folk och få kunder till affärerna.

Affärerna på gatan har olika specialerbjudanden. Om du fyller i kuponger i butikerna deltar du i ett lotteri.
På gatan finns loppmarknadsbord och olika hantverk till salu.
Evenemanget börjar klockan 10 och slutar klockan 14. Under den tiden är en del av Alexandersgatan avstängd för trafik.

Kielikylpytoiminta alkaa elokuussa, hakuaika on nyt!

Kielikylpytoiminta alkaa varhaiskasvatuksessa 1.8.2017 

kielikylpyLoviisan kaupunki aloittaa kielikylpytoiminnan 1.8.2017, jos ryhmään ilmoittautuu riittävästi lapsia.

Hakuaika on 13.2.–3.3.2017 ja se tehdään sähköisesti. 

Sähköinen hakulomake löytyy osoitteesta www.loviisa.fi/ päivähoito ja varhaiskasvatus.

Kielikylpy on opetusmenetelmä, jossa vierasta kieltä, ”kylpykieltä”, käytetään suunnitelmallisesti lapsen päiväkotiryhmässä. Kylpykielenä on päiväkodin vähemmistökieli. Loviisassa kielikylpykieli on ruotsi.

Kielikylpy perustuu ajatukseen, että lapsi omaksuu kylpykielen samalla tavalla kuin äidinkielen, eli kuulemalla sitä ympäristössään ja käyttämällä sitä todellisissa viestintätilanteissa. Opetus tapahtuu varhaiskasvatuksessa kokonaan kylpykielellä, eli ruotsiksi.

Loviisan kaupunki tarjoaa kielikylpyryhmän lapsille kokopäiväistä varhaiskasvatusta. Ryhmä sijoitetaan Loviisan keskustassa sijaitsevaan suomenkieliseen päiväkotiin. Henkilöstö koostuu lastentarhanopettajasta ja kahdesta päivähoitajasta, joilla kaikilla on kielikylpypedagogiikan osaamista. Ryhmän koko on 15–21 lasta.

Kielikylpyryhmään voivat hakea 4-5-vuotiaat lapset, joiden äidinkielenä ja kotikielenä ei ole ruotsi. Lapsilta toivotaan läsnäoloa jokaisena arkipäivänä, jotta he pystyvät omaksumaan ruotsin kielen. Jos lapsi on harvoin paikalla, hän ei opi kieltä samassa tahdissa kuin muut lapset.

Uuden kielen oppiminen kestää vuosia, joten toivomuksena on, että lapsi voisi jatkaa kielikylpyopetusta esikoulussa syksyllä 2018. Esikouluryhmässä lapsia on oltava vähintään 12.

Lisätietoja antaa päiväkodinjohtaja Päivi Ahola, 044-565 1084.

———————————————————————————————————

Språkbad för barn i åldern 4–5 år startar inom småbarnspedagogiken i Lovisa den 1.8.2017.
Gruppen är avsedd för barn vars modersmål eller hemmaspråk inte är svenska.
Ansökningstiden för en plats i gruppen, där det behövs minst tolv barn, är 13.2–3.3.2017.

Vielä ehdit venemessuille / Ännu hinner du till båtmässan

Mecanil Oy Ab Liljendalista on tuonut neljä venettä messuille. Företaget Mecanil Oy Ab visar upp fyra båtar på mässan, bland annat denna fiske- och förbindelsebåt.

Mecanil Oy Ab Liljendalista on tuonut neljä venettä messuille. Företaget Mecanil Oy Ab visar upp fyra båtar på mässan, bland annat denna fiske- och förbindelsebåt. Foto: Carita Liljendahl

Loviisan kaupunki ja Sipoon kunta osallistuvat tämän vuoden venemessuille yhteisellä osastolla. Messuosasto on kooltaan 30 m2, ja sen on suunnitellut ja rakentanut lahtelainen Mainos Visitor Oy. Osaston sijainti on 3n49.

Jaossa messuilla on itäisen Suomenlahden venesatamien yhteinen esite sekä Loviisan ja Sipoon omat matkailuesitteet. Osastolla esitellään kuntien veneilypalveluita ja -kohteita.  Yhteisosastolla päivystää kuntien henkilökunnan lisäksi paikallisten yritysten ja yhdistysten edustajia.

Yhteistyön tavoitteena on saada veneilijät kääntymään kohti itäistä rannikkoa.
Rannikkoseudun yhteinen iskulause on ”Navigoi väljemmille vesille”.

Venemessut ovat avoinna yleisölle vielä 14–17.2. klo 11–20, la 18.2. klo 10–18 ja su 19.2. klo 10–17. Lisää messuinfoa tästä.

Avajaispäivänä Loviisan osastolla seisoivat Lilian Järvinen ja Timo Salmia. På öppningsdagen representerades Lovisa stad av Lilian Järvinen och Timo Salmia. Foto: Carita Liljendahl

Avajaispäivänä Loviisan osastolla seisoivat Lilian Järvinen ja Timo Salmia. På öppningsdagen representerades Lovisa stad av Lilian Järvinen och Timo Salmia. Foto: Carita Liljendahl

Lovisa stad och Sibbo kommun presenterar sig tillsammans på en gemensam avdelning under årets båtmässa. Avdelningen är 30 m2 stor och har planerats och förverkligats av Mainos Visitor Oy från Lahtis. Avdelningens nummer är 3n49.

För utdelning finns broschyren över båthamnarna i östra Finska viken och kommunernas egna turistbroschyrer. På avdelningen presenteras kommunernas båtturismutbud av den egna personalen samt av representanter från lokala företag och föreningar.

Målet med samarbetet är att få båtfararna att styra båten mot skärgården i öst. Sloganen för det östra kustområdet är ”Styr ut på vida vatten”.

Båtmässan är öppen för allmänheten ännu 14–17.2 kl. 11–20, lör. 18.2 kl. 10–18 och sön. 19.2 kl.10–17. Mera information om mässan finns här.

Vinterjippo i Köpbacka / Talvirieha Köpbackassa

Boje Rosenqvist, president Christer Selenius och Rolf Törnqvist från Lions CLub Lovisa.

Lionsherrarna Boje Rosenqvist, president Christer Selenius och Rolf Törnqvist hälsar alla välkomna till familjejippot lördagen den 11.2. Kaikki ovat tervetulleita talviriehaan. Foto: Virpi Lehtinen

Loviisan Kelkkatouring och tidningens Småstadslivs vinteraktivitetsdag har fått en ny vändning då Lions Club Lovisa kom med i jippot. Ett jippo för hela familjen arrangeras i Köpbacka instundande lördag den 11 februari.

Bland annat arrangeras gratis busstransport till pulkabacken i Köpbacka.

– Där bjuder vi på grillkorv, berättar Lionsklubbens president Christer Selenius.

Från turisthållplatsen i Lovisa centrum på Alexandersgatan körs fyra gratis bussturer till Köpbacka via ishallen i Fredsby. De avgår från turisthållplatsen klockan 11.45, 12.45, 13.45 och 14.45. Returtrafiken från Köpbacka går kl. 13, 14, 15 och 16.

Föreningen Kelkka-Touring bjuder i sin tur på färder med motorkälke. Fastlagsbullar blir alla också bjudna på, men det kan löna sig att ta med sig termos som innehåller varm dryck.

Kaikille avoin talvirieha  järjestetään Köpbackassa lauantaina 11.2. Järjestäjät ovat Loviisan Kelkkatouring, Lions Club Loviisa ja Pikkukaupunki-lehti.
Ilmaiset linja-autokyydit turistipysäkiltä Aleksanterinkadulla kello 11.45, 12.45, 13.45 och 14.45, aina Rauhalan jäähallin kautta. Paluuliikenne Köpbackasta klo 13, 14, 15 ja 16.

Ilmaista grillimakkaraa ja laskiaispullaa luvassa ja moottorikelkalle pääsee kyytiin.

Nainen – rakastu itseesi! / Som kvinna får du gärna bli förtjust i dig själv

Heidi Niemi Ruotsinpyhtäältä on Pin-Up Garagen omistaja. Tarina siitä miten yritys syntyi voit lukea hänen kotisivultaan. Sivustolla on myös blogi, uutiset, verkkokauppa ynnä muuta mielenkiintoista. Tässä Heidi vastaa viiteen kysymykseen.

Heidi Niemi från Strömfors äger företagt Pin-Up Garage. Berättelsen om hur företaget föddes kan du ta del av på hennes hemsida. Texterna är på finska och engelska. Där finns också en blogg, en nätbutik, nyheter och annat intressant.
Längst ner på den här sidan hittar du en kort resumé på svenska av de svar Heidi gett i serien Fem frågor.

Foto: Marko Laukkanen

Foto: Marko Laukkanen

Olet sanonut että jokaisessa naisessa on jotain kaunista ja tätä haluat saada esiin. Mitä haluat sanoa tavallisten suomalaisten naisten itsetunnosta? Miksi se ei aina ole niin hyvä kuin ehkä voisi olla?

– Uskon, että huono itsetunto liittyy meidän historiaan ja kulttuuriin. Suomen itsenäisyys on vielä aika nuori, vasta 100 vuotta, siihen asti olemme tottuneet olemaan vieraiden vallan alaisina. Sen jäljet näkyy edelleen koko kansallisessa itsetunnossamme. Kulttuurissamme on ollut paheksuttavaa tuoda itseään ja varsinkin ulkonäköään esiin. Tästä kertoo useat sanonnat, mm. rumat ne vaatteilla koreilee.

– Meidän naisten asema yhteiskunnassa on Suomessa todella hyvä verrattuna moneen muuhun maahan vaikka toki siinäkin on edelleen kehitettävää. Tasa-arvo ei mielestäni kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että meidän naisten tarvitsee luopua naisellisuudestamme ja viedä olemustamme miehekkäämpään suuntaan ollaksemme uskottavia esimerkiksi työelämässä.

Kun Heidi itse oli palkkatyössä hän pukeutui aina hyvin naisellisesti hameeseen ja korkokenkiin ja silti hän sai sanottavansa hyvin perille.

– Meidän kulttuurissamme on myös vaikeaa antaa ja ottaa vastaan positiivisia kommentteja ja ylipäänsä olla tyytyväinen itseensä. Tämän kaiken muuttamiseksi teen yrityksessäni työtä.

Foto: Marko Laukkanen

Jokaisen naisen vartalo on kaunis sellaisenaan, sanoo Heidi Niemi. Foto: Marko Laukkanen

Merkittävä asia naisten itsetunnossa on myös vaatimukset, joita yhteiskunta naisiin kohdistaa esimerkiksi median suunnalta. Arki on usein tasapainottelua työn ja perhe-elämän kanssa ja johonkin väliin pitäisi saada vielä mahtumaan harrastukset ja itsestä huolehtiminen.

Painetta lisää jatkuvat otsikot esimerkiksi siitä miten upeassa kunnossa joku tietynikäinen Hollywood-julkkis on ja kuinka joku prinsessa on heti onnistunut pudottamaan raskauskilonsa. Bussipysäkillä seistessä selän takaa kurkkaa rajusti photoshopattu bikinimalli johon on vaikeaa olla itsään vertaamatta.

– Myös nykyajan fitnesskulttuuri on valitettavasti tuonut mukanaan ääripään kauneusihanteen ja luvan kommentoida toisen vartaloa rumasti. Minusta se on ihan käsittämätöntä. Itse puhun body positive -ajatuksen puolesta voimakkaasti. Mielestäni jokaisen naisen vartalo on kaunis juuri sellaisena kuin sen on, ja tämä koskee kaikkia vartaloita kokoon katsomatta.

Meidät on kaikki luotu täydellisiksi ja kauneusihanteet eivät koskaan ole absoluuttisia vaan usein hyvinkin subjektiivisia. Tärkeintä on arvostaa ja rakastaa sitä omaa kehoa ja pitää siitä hyvää huolta liikkumalla ja syömällä terveellisesti. Kauneus on loppujen lopuksi tunne, ei absoluuttinen mitattavissa oleva määre.

Oma hyvinvointi on helppo hukata kokonaan ja menettää tuntuma omaan naiseuteen kun aina vaan vertaa itseään muihin ja mukautuu muiden vaatimuksiin eikä varaa aikaa myös itsestään huolehtimiseen.

Omaa peilikuvaa alkaa helposti jopa inhoamaan kun kosketus omaan itseen ja omat tarpeet häviää taka-alalle.

– Olen itsekin tasapainoillut asian kanssa ja siksi tiedän että kyseessä on kuitenkin valinta ja suhtautumisen omaan itseen voi muuttaa. Kun hoitaa myös itseään niin pystyy myös antamaan itsestään enemmän. Naisen elämä ei kuulu olla pelkkää antamista, itseasiassa feminiinienergiaan kuuluu vastaanottaminen ja se on usein meillä suomalaisilla naisilla hukassa. Siihen on kuitenkin tärkeää kiinnittä huomiota ja opetella myös ottamaan hyvää vastaan jotta voi elää hyvää ja tasapainoista elämää.

Heidi toteaa että elämään tulee aivan uutta virtaa kun rakastuu ensin itseensä.

– Tämä on minun yritykseni ydinsanoma ja minun elämäntehtäväni. Opetan naisia näkemään heissä olevan kauneuden, pitämään itsestään huolta kokonaisvaltaisesti ja ottamaan itselleen aikaa.

Foto: Maria Kimalle

Vaatteiden pitää korostaa vartalon parhaat puolet. Foto: Maria Kimalle

Mitkä ovat tavallisimmat reaktiot kun asiakas  on käynyt luonasi ja olet stailannut häntä? 

– Parasta työssäni on tosiaan se, kun näen naisen silmiin syttyvän sen ihanan tiukkeen ja tyytyväisyyden siihen mitä sielät peilistä näkyy. Kuvauksissa teen asiakkaalle meikin, kampauksen ja stailaan vaatteet sekä ohjaan vartaloa kauniisti esiintuoviin poseerauksiin. Monesti kun näytän asiakkaalle kuvaa kamerasta jonka olen juuri hänestä ottanut, kuuluu ihastunut huokaus: ”Oi, olenko tuossa tosiaan minä?”.

Vaatekaupassani taas on ihanaa auttaa naisia oppimaan pois meille mediassa opetetuista täysin vääristä pukeutumismalleista. Meidät opetetaan etsimään virheitä kehostamme ja peittämään niitä väljillä vaatteilla. Itse autan naisia löytämään parhaat puolensa ja korostamaan niitä.

Moni esimerkiksi kokee, että vyötärö on kadonnut johonkin ja luulee, ettei sitä edes ole. Kyllä se meiltä kaikilta löytyy, mutta moni etsii sitä lantiolta. Usein vyötärö, joka on kapein kohta vartalossamme, on piilossa väljän tunikan tms. alla. Ja väljyys pukeutumisessa aina suurentaa.

Kun naiset näkevät itsensä kauniissa naisellisissa vaatteissa jotka korostaa vartalon parhaat puolet, on aivan mahtavaa nähdä se ilme joka muuttuu kun silmiin tuleekin se tyytyväisyys ja kasvoille hymy. Eräskin asiakkaani sanoi että hän on nähnyt vain filmitähtien näyttävän näin hyvältä. Nyt hän sai itselleen sen filmitähtilookin!

Mitkä ovat tavallisimmat kysymykset joihin saat vastata kun käytetään sanat Pin-Up?
– Moni on kiinnostunut minun koulutuksesta ja siitä miten itse aikanaan kiinnostuin pin-upista ja mikä sai minut perustamaan yritykseni. Olen vaatetussuunnittelija ja olen tutkinut pin-up-kuvia Helsingin yliopistolla taidehistorian kandidaatintutkielmassani. Vintage-tyylistä innostuin kuitenkin jo lapsena, sillä olen puoliksi mummoni kasvattama ja sitä kautta kasvoin kaikkien ihanien vanhan ajan esineiden keskellä.

Foto: Maria Kimalle

Foto: Maria Kimalle

Mikä on sinun mielestäsi parasta Ruukissa missä asut?

– Esteetikkona ihastuin Ruukissa ensimmäiseksi sen kauneuteen. Rakennukset ja luonto ovat kerrassaan hurmaavat! Ja samoin koko Loviisa, varsinkin sen vanha kaupunki on vienyt sydämeni aivan kokonaan. Olen aina unelmoinut että saisin asua vanhassa kauniissa puutalossa ja nyt unelmani on tullut toteen.

Heidi pitää myös rauhallisuudesta.

– Näin vanhemmiten en kaipaa kaupungin hälinää vaan on ihanaa saada olla ja elää täällä pienen kylän rauhassa. Voin milloin vaan poiketa vaikka metsään lenkille aistimaan luonnon rauhoittavaa vaikutusta. Myös yhteisöllisyys on ihan omaa luokkaansa täällä Ruukissa. En olisi Helsingissä koskaan saanut niin paljon apua naapureilta kuin mitä täällä olen saanut. Siellä oli joskus vaikeaa saada naapurit edes moikkaamaan rappukäytävässä.

Kun Heidi muutti Ruukkin hän ei tuntenut ketään, mutta nyt hän on jo saanut useita sydänystäviä kylältä.

– Täällä on myös kivoja tapahtumia ympäri vuoden, erityisesti tietenkin kesällä. Loviisan kaupunki on mielestäni myös hyvin aktiivinen tapahtumien suhteen, esim. Loviisan joulukodit -tapahtuma ja Ruukin joulumarkkinat olivat oikea menestys. Kiitos siitä heille.

Mitä tykkäät tehdä vapaa-aikanasi, silloin kun et ole töissä, etkä mieti asioita jotka liittyvät siihen?

– Yrittäjänä olen oppinut kantapään kautta sen, että varaan kalenteriin aikaa myös vapaa-ajalle. Jos en pidä välillä vapaapäiviä niin uuvun eikä minulla ole antaa asiakkaille niin paljon kuin haluaisin. Siksi puhunkin oman ajan ja hyvinvoinnista huolehtimisen tärkeydestä ja pyrin myös elämään kuten opetan.

– Koska olen itse tehnyt harrastuksestani ammatin, joudun ihan tietoisesti yrittää keskittyö johonkin muuhun. Vapaa-aikana yleensä joko ihan vaan lepään omassa rauhassa, tai sitten teen jotain mikä ei yhtään liity työhön. Esim. tapaan ystäviäni, joogaan, meditoin, käyn lenkillä, treenaan studiollamme burleskia ja kuntosalitreeniä, luen inspiroivia kirjoja, ja kesäisin käyn vaikkapa kalassa. Ja ensi kesän tavoitteenani on taas saada alleni H-D-moottoripyörä. Silloin minutkin tullaan näkemään housuissa hameen sijaan.

Foto: Ani Koivisto / Pin Me Up Photography

Meidät on kaikki luotu täydellisiksi ja kauneusihanteet eivät koskaan ole absoluuttisia vaan usein hyvinkin subjektiivisia. Foto: Ani Koivisto / Pin Me Up Photography

Heidi Niemi säger att det dåliga självförtroende som många finländare har, och kanske då särskilt kvinnorna, hör ihop med vår kultur och vår historia. Vi är inte vana vid att ge eller att få positiva kommentarer eller att vara nöjda med oss själva.

Om en kvinna vill känna sig jämställd med en man ska hon inte behöva ge avkall på sin kvinnlighet till exempel för att vara trovärdig i arbetslivet.

Hon säger att även media och reklam skapar press för kvinnor. Man skriver om hur en Hollywoodstjärna snabbt lyckats bli av med sina extra kilon efter graviditeten, bilder behandlas i Photoshop och fitnesskulturen frodas.

– Tyvärr har det också blivit allt vanligare att man kommenterar andras kroppar på ett fult sätt. Det tycker jag är ofattbart. Jag lyfter själv fram body-positive tankesättet. Varje kvinnas kropp är vacker som sådan, vare sig den är liten eller stor.

Då en kvinna ska välja kläder ska hon inte tänka på att dölja vissa partier. Stora plagg gör att hon ser större ut. Och midjan – den finns hos alla men kanske inte där som vi tror.

I Strömfors känner sig Heidi Niemi hänförd av den vackra naturen, lugnet och alla gamla byggnader. Hon bor själv i ett gammalt hus och längtar inte tillbaka till Helsingfors där hon knappt kände grannarna. I Strömfors bruk har hon fått massor av nya vänner.